- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jokaisella on oikeus tietää, mitä henkilötietoja hänestä säilytetään. Samoin hän voi saada itseään koskevan virheellisen tiedon oikaistuksi. Tätä kutsutaan tarkastus- ja oikaisuoikeudeksi.
Henkilö voi milloin vain ilmoittaa rekisterinpitäjälle, että haluaa tietää, mitä tietoja hänestä on talletettu kyseiseen rekisteriin. Rekisterinpitäjän tulee antaa nämä tiedot ymmärrettävässä muodossa. Tarkastusta ei voida kieltää salassapitosäännösten perusteella, koska niillä suojataan tietoja toisilta ihmisiltä.
Samalla rekisterinpitäjän tulee kertoa mistä lähteistä tietoja tavallisesti kerätään, mihin niitä käytetään ja mihin luovutetaan. Jos tietoja luovutetaan Euroopan unionin ulkopuolelle, on rekisteröidylle selvitettävä myös siirrossa käytetyt suojatoimet. Rekisterinpitäjän on annettava myös tietojen säilytysaika tai vähintäänkin ne kriteerit, joilla säilytysaika määritellään. Jos kyseisessä rekisterissä ei ole mitään pyytäjää koskevia tietoja, rekisterinpitäjä kertoo myös sen.
Jos rekisterinpitäjä käsittelee pyytäjän henkilötietoja, on hänen toimitettava rekisteröidylle jäljennös käsiteltävistä tiedoista. Silloin kun rekisteröity pyytää tietoja sähköisesti, tiedot on myös toimitettava sähköisessä muodossa, paitsi jos rekisteröity pyytää niitä muussa muodossa.
Tietopyyntöön on vastattava ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Rekisterinpitäjä kertoo vastauksessaan, mihin toimenpiteisiin hän on pyynnön toteuttamiseksi ryhtynyt. Jos pyynnöt ovat monimutkaisia tai niitä on paljon, voi rekisterinpitäjä ilmoittaa tarvitsevansa pyyntöjen käsittelyyn enemmän aikaa. Tällaisessa tilanteessa määräaika jatkuu enintään kahdella kuukaudella.
Tarkastusoikeuden käyttö on lähtökohtaisesti ilmaista. Korvaus voidaan periä vain, jos henkilö pyytää tiedoistaan useampia jäljennöksiä. Tällöinkin korvauksen tulee olla kohtuullinen ja vastata hallinnollisia kustannuksia. Kohtuullinen korvaus voidaan periä myös silloin, jos pyyntö on ilmeisen kohtuuton tai perusteeton, erityisesti jos pyyntöjä esitetään toistuvasti.
Laissa säädetään kuitenkin eräitä poikkeuksia. Ensinnäkin tietyt tiedot eivät ole henkilön itsensä tarkastettavissa. Häntä koskevia tietoja ei anneta, jos se esimerkiksi saattaisi haitata rikosten selvittämistä tai vahingoittaa valtion turvallisuutta. Tietoja ei anneta myöskään, jos se vaikuttaisi haitallisesti toisten oikeuksiin tai vapauksiin. Rekisterinpitäjä voi kieltäytyä luovuttamasta tietoja myös, jos rekisteröidyn pyynnöt ovat selvästi perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos rekisteröity esittää niitä toistuvasti. Tällöin kuitenkin rekisterinpitäjän on näytettävä pyynnön perusteettomuus ja kohtuuttomuus. Tietoja ei niin ikään anneta, jos niiden antaminen voisi vaarantaa rekisteröidyn terveyden ja hoidon tai rekisteröidyn tai jonkun muun oikeudet. Henkilötietoja ei anneta myöskään, jos niitä käytetään valvonta- ja tarkastustarkoituksessa ja tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä taloudellisen edun turvaamiseksi. Tietyin edellytyksin voidaan tiedot jättää antamatta myös tieteellisen ja historiallisen tutkimuksen tai tilastoinnin kohdalla.
Rekisterinpitäjän on ilmoitettava kieltäytymisestä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön. Myös kieltäytymisen syyt on kerrottava rekisteröidylle, ellei se vaaranna kieltäytymisen tarkoitusta. Rekisteröityä on myös informoitava hänen käytettävissä olevista oikeussuojakeinoistaan. Jos rekisteröity niin pyytää, on pyydetyt tiedot annettava tietosuojavaltuutetulle.
Henkilö voi havaita rekisterissä itseään koskevan virheellisen, puutteellisen, tarpeettoman tai vanhentuneen tiedon. Tällöin rekisterinpitäjän täytyy vaatimuksesta korjata tieto oikeaksi, tai poistaa tarpeeton tieto. Rekisteröidyllä on oikeus saada myös häntä koskevat puutteelliset henkilötiedot täydennettyä. Toki rekisterinpitäjän tulee korjata tiedot myös oma-aloitteisesti, jos huomaa itse virheen. Hänen tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa virheellisestä tiedosta taholle, jolta hän on saanut tiedon sekä sille, jolle hän on tiedon siirtänyt. Taustalla vaikuttaa yleinen periaate, jonka mukaan kaikilla on oikeus tulla arvioiduiksi oikeassa valossa.
Jos rekisterinpitäjä ei suostu korjaamaan tietoa niin kuin rekisteröity vaatii, hänen tulee ilmoittaa tästä rekisteröidylle viimeistään kuukauden kuluessa pyynnöstä ja perusteltava kieltäytymisensä. Rekisteröidylle täytyy kertoa myös hänen mahdollisuuksistaan oikeussuojakeinoihin. Rekisteröity voi halutessaan viedä asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Jos joutuu erimielisyyksiin rekisterinpitäjän kanssa, neuvoja saa myös asiantuntevilta lakimiehiltä.
Tarkastus- ja oikaisuoikeus kuuluvat jokaiselle, muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Nämä oikeudet turvaavat tietojen laatua ja rekisterinpidon läpinäkyvyyttä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa