Minilex - Lakipuhelin

Yksityisyys ja henkilötietojen suoja kunnallisessa virantäytössä

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Henkilötietojen käsittelyssä itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan, että tietojen käsittelyn tulee perustua henkilön suostumukseen. Yksityisyyden suojaan sisältyy oikeus tietää ja päättää itseään koskevista tiedoista ja niiden käytöstä. Yksityisyyden suojasta on säädetty perustuslaissa ja monessa kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa sekä yleissopimuksissa.

Henkilötietojen kerääminen tulisi ensisijaisesti suorittaa viranhakijalta itseltään hänen suostumukseensa perustuen. Työnantaja saa lain mukaan kerätä tarpeellisiksi katsottavia tietoja viranhakijasta muualtakin kuin häneltä itseltään. Jos henkilötietoja kerätään muualta, siihen on hankittava pääsääntöisesti viranhakijan suostumus. Henkilötietojen tarpeellisuuden arviointi on työnantajan velvollisuus ja työnantajalla on vastuu siitä, että henkilötietojen tarpeellisuus liittyy välittömästi viranhaltijan palvelussuhteeseen. Kyseessä on välitön tarpeellisuusvaatimus. Tarpeellisuusvatimuksen kannalta on mahdotonta esittää tyhjentävää listaa tilanteista, sillä työelämän tilanteet ovat yleensä monimuotoisia kokonaisuuksia, kuten lain esitöissäkin on todettu. Tarpeellisiksi on katsottu sellaiset tiedot, jotka osoittavat työntekijän soveltuvuutta ja pätevyyttä virkaan. Henkilön asuinpaikka ei ole sellainen seikka, jolla olisi merkitystä kunnallisessa virantäytössä, kunnassa asumista ei voida lain mukaan edellyttää kunnallisilta viranhaltijoilta. 

Pätevyyden ja työhön soveltuvuuden arvioinnissa tarpeellisia ovat koulutusta ja ammattitaitoa kuvaavat tiedot samoin kuin työkokemusta kuvaavat tiedot, johon lukeutuvat aikaisemmat palvelussuhteet sekä niiden ajankohta ja työtehtävät. Vapaa-ajan käyttö ja harrastustoiminta eivät lähtökohtaisesti ole olennainen asia työn kannalta. Sellaiset arkaluonteiset henkilötiedot, jotka ilmentävät esimerkiksi hakijan yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, eivät luonnollisesti kuulu luovutettavien tietojen piiriin. Jos harrastuksilla tosin on merkitystä työn kannalta, on asia toinen.

Varusmiespalvelun suorittamista koskevalla tiedolla ei ole katsottu olevan merkitystä työhön oton kannalta, mutta tiedot voidaan kuitenkin kerätä suostumuksenvaraisesti. Myös tieto siviilipalveluksen suorittamisesta on viranhaltijan henkilökohtainen tieto, jota ei voida edellyttää. 

Työnantajalla on oikeus käsitellä viranhaltijan poliittisen toiminnan tietoja, kun viranhaltija on saattanut ne itse julkisesti saataville tai muuten kertonut niistä. Tietojen tulee kuitenkin olla tarpeellisiksi katsottavia. 

Virkaa hakevan sopivuutta on mahdollista arvioida terveydentilan perusteella. Lain mukaisesti viranhakijalta edellytetään terveydentilaa koskevia tietoja. Yksityiskohtaisia terveyteen tai sairauksiin liittyviä tietoja ei ole kuitenkaan tarpeen kerätä esimerkiksi lomakkeilla. Lain mukaan työnantajalla ei ole oikeutta menetellä niin, että virkaa hakeva joutuu raskautensa takia epäedulliseen asemaan. Poikkeuksen tähän muodostavat sellaiset tehtävät, jotka saattavat vaarantaa raskaana olevan terveyden. Terveydentilaa koskevissa asioissa viranhaltija toimittaa terveydentilaa koskevan selvityksen itse työnantajalle. Virkaa hakevien terveydentilaa ei vertailla toisiinsa. 

Viranhaltijalain mukaan huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työnantajalle virantäytön yhteydessä on kunnallisen viranhaltijan velvollisuus ja virkasuhteeseen ottamisen edellytys, jos laissa säädetyt kriteerit täyttyvät. Huumausainetestiä koskevaa todistusta voidaan pyytää tai edellyttää esimerkiksi sellaisessa tehtävässä, jossa viran tehtävät edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. 

Alkoholiin liittyvät kartoitukset tulisi arvioida tarpeellisuusvaatimuksen mukaan, riippuen myöskin tehtävän luonteesta. Alkoholitestaus työpaikalla on kuitenkin lailla sääntelemätöntä. Tupakointiin liittyvissä asioissa sovelletaan myös tarpeellisuusvaatimusta.

Yksityisyyden suojasta virantäytössä 

 Perustuslain mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Perhe-elämä on yksityisyyteen kuuluva seikka, joka on suojattu perustuslailla. Näin ollen aviopuolisoa ja lapsia koskevat tiedot eivät kuulu työnantajalle. On huomattava, että myöskään perhesuunnittelusta ei ole sopivaa kysyä. Kuitenkin jossain tapauksissa ulkomailla työskentelyssä saattaa olla tarpeen tietää perheestä ja lapsista tavanomaista enemmän ja yksityiskohtaisemmin. 

Rangaistusta ja rikollista tekoa koskevat tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia. Rikollisten tietojen käsittely kuuluu yksityiselämän suojaan. Työnantajalla on kuitenkin lailla mahdollistettu rikosrekisteristä ilmenevien viranhakijan tietojen selvitys tietyissä tilanteissa.

Entisen työnantajan, tämän edustajan tai jonkun muun ilmaisemat ainoastaan muistiin perustuvat tiedot henkilöstä eivät ole lainvastaisia, kun henkilörekisteriin talletettujen henkilötietojen luovuttamisesta ei ole kysymys. Jos virkasuhde edellyttää erityistä vastuuta ja luottamusta koskien työnantajan omaisuutta, on tietojen luovuttaminen perusteltua.

Vinkit

- Perhe-elämä ja muu yksityiselämä on suojattu perustuslaissa. 

- Kunnassa asumista ei voida edellyttää kunnallista virkaa hakevilta. 

Varoitukset

- Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen luovutus ilman lupaa ei ole sallittua. 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa