Minilex - Lakipuhelin

Sosiaalisen median käytännesäännöt

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Sosiaalisen median käytännesäännöt on Suomessa luotu tavoitteena parantaa korostetusti lasten ja nuorten turvallisuutta silloin, kun he käyttävät sosiaalisen median palveluita. Sosiaalinen media on määritelty esimerkiksi kaikiksi sellaisiksi järjestelmiksi, joiden myötä järjestelmiin osallistujat saavat mahdollisuuden joko tuottaa tai muokata sisältöä erilaisissa verkkoviestintäympäristöissä, jakaa aineistoa, viestiä ja keskustella keskenään tai kommentoida, eli reagoida jo tuotettuun sisältöön. Sosiaalisen median sisältö voi koostua niin kuvista, kirjoituksista, videoista kuin linkeistä. Sosiaalinen media voi toimia yrityksille myös varteenotettavana vaihtoehtona harjoittaa markkinointia ja vaikuttaa asiakkaisiin. Sosiaalisen median käyttäjäluvut ovat paikoin korkeat ja Suomen kansallisen lainsäädännön osalta ongelmallisena on pidetty nimenomaisten sosiaaliseen mediaan liittyvien säännösten puutetta. Vaikkei nimenomaista sääntelyä ole, on huomionarvoista, että myös sosiaaliseen mediaan voidaan tavalliseen tapaan soveltaa voimassa olevaa sääntelyä siltä osin, kun sen katsotaan olevan mahdollista.

Artikkelin aikana keskitytään esittelemään sosiaalisen median käytännesääntöjen sisältöä, minkä lisäksi huomioidaan Euroopan unionin tasolla aikaansaadut käytännesäännöt liittyen vihapuheen torjumiseen verkossa.

Sosiaalisen median käytännesääntöjen sisältö

Sosiaalisen median käytännesäännöt on saatu Suomessa aikaan tiettyjen sosiaalisten ja yhteisöllisten palveluntarjoajien toimesta. Käytännesäännöt on luotu nimenomaan sosiaalisen median toimialalle ohjeistamaan palveluntarjoajia toiminnassaan. Vaikka palveluntarjoajat sitoutuisivat noudattamaan käytännesääntöjä, on heidän edelleen noudatettava tavalliseen tapaan Suomen lainsäädäntöä, jolloin käytännesäännöt tulevat sovellettaviksi pelkästään lainsäädännön ohella ja näin ollen suositusluonteisina. Käytännesääntöihin sitoutuneiden tahojen katsotaan pyrkivän käytännesääntöjä noudattamalla varmistamaan palveluidensa laatua ja hyväksyttävyyttä. Käytännesääntöihin sitoutuneista palveluntarjoajista pidetään listaa ja niiden toimintaa periaatteessa myös valvotaan, mutta kumpaakaan edellä mainituista ei sosiaalisen median käytännesääntöjen osalta suorita viranomainen. Käytännesääntöjä noudattamaan sitoutuvat nimenomaan palveluntarjoajat, eivät sosiaalisen median käyttäjät.

Sosiaalisen median käytännesääntöjen sisällön voidaan katsoa koostuvan seuraavaksi esiteltävistä osa-alueista. Ensiksikin palveluntarjoajat sitoutuvat käytännesääntöjen noudattamisen myötä siihen, että heillä on tarjolla selkeällä tavalla tietoa siitä, miten palveluita käytetään turvallisesti ja hyväksyttävästi. Tällöin on tarkasteltu korostetusti nuorisoille suunnattuja palveluita ja pidetty tarpeellisena huomioida erityisesti tiedottaminen, joka kohdistetaan kasvattajille. Toiseksi palveluntarjoajien tulee käytännesääntöihin sitoutuessaan huolehtia palveluiden sopivuudesta niiden kohdeikäryhmälle ja pyrkiä varmistamaan palvelukohtaisten suositusikärajojen noudattamisen toteutuminen.  

Kolmanneksi käytännesäännöt sisältävät vaatimuksen siitä, että palveluntarjoajat tarjoavat helppokäyttöisiä keinoja toiminnasta eteenpäin ilmoittamiseen silloin, kun kyseessä on palvelun sääntöjen, käyttöehtojen tai Suomen lain rikkomistilanne. Käytännesäännöissä suositellaan tällöin tietynlaisten käyttäjien suojeluun pyrkivien palvelunosien käyttöönottoa. Neljänneksi käytännesäännöt korostavat palveluntarjoajien huolenpitoa yhteydenottomahdollisuuksista ja nopeasta reagoinnista ilmoituksiin, jotka vaativat toimenpiteitä. Viidenneksi palveluntarjoajilta vaaditaan käytännesäännöissä käyttäjien kannustamista ja tukemista siihen, että he voivat jakaa henkilökohtaisia tietojaan turvallisesti ja nauttia yksityisyyden suojastaan. Kuudenneksi palveluntarjoajille tarpeellisena pidetään riittävästä tietoturvatasosta huolehtimista, kun kyse on heidän tarjoamistaan palveluista. Seitsemänneksi ja viimeiseksi käytännesäännöissä huomioidaan tarve sille, että palveluntarjoajien työntekijöiden koulutus on selkeä ja lisäksi heillä on ohjeistusta ja tietoa ongelmatilanteiden ja sen osalta, mihin tahoon ongelmatilanteissa tulisi olla yhteydessä.

Euroopan komission ja tietotekniikkayritysten käytännesäännöt

Euroopan unionin tasolla on laadittu käytännesäännöt tavoitteena torjua verkossa esiintyvää vihapuhetta Euroopassa. Käytännesäännöt ovat Euroopan komission ja tiettyjen tietotekniikkayritysten aikaansaamat ja ne sisältävät aihetta koskevia julkisia sitoumuksia. Tietotekniikkayritykset pyrkivät varmistamaan, ettei vihapuhe saa verkossa tilaisuutta nopealle leviämiselle verkkofoorumeiden takia. Käytännesääntöjen katsotaan ohjaavan tietotekniikkayritysten toimintaa ja mahdollistavan hyvien toimintatapojen vaihtamisen erilaisten yritysten, foorumien ja sosiaalisessa mediassa toimivien tahojen kesken.

Vihapuheen katsotaan vaikuttavan kielteisesti niin yksilöihin, ryhmiin kuin niihin tahoihin, jotka puolustavat yhteiskunnassa sananvapautta, suvaitsevaisuutta ja syrjimättömyyttä. Vihapuheen arvioidaan tukahduttavan demokraattista vuoropuhelua, joka tapahtuu verkkofoorumeiden alueella. Vihapuheen estämisen yhteydessä on pidetty merkittävänä myös sen varmistamista, että jäsenvaltiot noudattavat tiettyjä muita sitoumuksia. Tällöin on huomioitu erityisesti rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskeva sääntely. Vihapuheen torjumiseksi on pidetty tarpeellisena taata luotettava täytäntöönpanojärjestelmä, jonka myötä rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen on mahdollista sekä se, että sosiaalisen median foorumit puuttuvat vihapuheeseen nopeasti silloin, kun sitä tapahtuu verkossa ja siitä on esitetty asianmukainen ilmoitus. Käytännesääntöihin sitoutumalla tietotekniikkayritysten on katsottu olevan valmiita jatkamaan pyrkimyksiään puuttua verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen, kehittäen sisäisiä menettelyjä, kouluttaen henkilöstöä ja sisältöön tarpeen vaatiessa puuttuen. Laitonta vihapuhetta koskevat ilmoitukset pyritään tutkimaan vuorokauden kuluessa ja myös yhteistyötä kansalaisjärjestöihin korostetaan.

Käytännesäännöissä vahvistetaan muun muassa tietotekniikkayritysten sitoutuminen ottamaan käyttöön selkeät ja vaikuttavat menettelyt, joiden avulla laitonta vihapuhetta koskevat ilmoitukset voidaan käsitellä ja sisältö tarpeen vaatiessa joko poistaa tai pääsy siihen estää. Tietotekniikkayritykset sitoutuvat käytännesääntöjen myötä myös useisiin muihin vihapuheen torjumista tarkoittaviin toimiin, liittyen esimerkiksi erilaisten sääntöjen ja yhteisten suuntaviivojen käyttöönottoon, käyttäjille kohdistettuun tiedottamiseen, asiantuntijoiden ilmoitusten tekoon ja sisällön merkitsemiseen kannustamiseen. Käytännesääntöihin sisällytettyjä sitoumuksia vaikutuksineen pyritään arvioimaan säännöllisesti.

Käytännesäännöt eivät ole sitovuudeltaan lainsäädäntöä vastaavia, mutta niihin liittyen voi siitä huolimatta ilmetä oikeudellisesti haastavia tilanteita. Epäselvien kysymysten osalta saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.

Vinkit

- Suomessa laadittujen sosiaalisen median käytännesääntöjen tarkoituksena on parantaa erityisesti lasten ja nuorten turvallisuutta heidän toimiessaan sosiaalisen median ympäristössä.

- Myös Euroopan komissio on saanut aikaan verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseen pääosin keskittyvät käytännesäännöt yhdessä eräiden tietotekniikkayritysten kanssa.

Varoitukset

- On huomionarvoista, etteivät käytännesäännöt vastaa sitovuudeltaan lainsäädäntöä.

 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa