Minilex - Lakipuhelin

Lainvastainen henkilötietojen käsittely johtaa ankaraan korvausvastuuseen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Henkilötietojamme käsittelevät massoittain muun muassa viranomaiset, työnantajat, koulut ja sairaalat. Tässä toiminnassa tapahtuu silloin tällöin virheitä, joista voi olla meille monenlaista haittaa tai vahinkoa.

Rekisterinpitäjä on velvollinen korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. Edellytyksiä on siis kolme: menettely rikkoo asetuksessa säädettyä, vahingon tapahtuminen sekä näiden välinen syy-seuraussuhde.

Laki on siinä mielessä poikkeuksellinen, että vahingonkorvausvastuu voi syntyä ilman tahallisuutta tai moitittavaa huolimattomuutta eli tuottamusta. Rekisterinpitäjä ei voi vapautua vastuusta edes silloin, kun tämä osoittaa toimineensa kaikin puolin huolellisesti. Henkilötiedot ovat voineet vuotaa ulkopuolisille esimerkiksi inhimillisen erehdyksen tai ovelan tietokoneviruksen vuoksi, mutta vahingonkorvausvastuu syntyy silti. Tätä kutsutaan ankaraksi vastuuksi. Se on poikkeus Suomen vahingonkorvausoikeudessa, mutta sitä sovelletaan tietyissä riskialttiissa toiminnoissa, joita ihmiset eivät juuri voi välttää. Henkilötietojen käsittely on tällaista toimintaa: arkista ja välttämätöntä, mutta yksityisyyden kannalta herkkää. Ankara vastuu takaa, että rekisterinpitäjät noudattavat lakia erityisen tarkasti.

Myös henkilötietojen käsittelijä voi joutua vastuuseen rekisteröidylle aiheutuneesta vahingosta. Henkilötietojen käsittelijän vastuu on kuitenkin vain toissijaista. Tämä tarkoittaa, että henkilötietojen käsittelijä vastaa vahingosta vain silloin, jos se ei ole noudattanut tietosuoja-asetuksessa sille nimenomaisesti asetettuja velvoitteita tai jos se ei ole toiminut rekisterinpitäjän laillisen ohjeistuksen mukaisesti.

Korvattava vahinko on usein taloudellista. Esimerkiksi pienyrittäjä voi menettää tärkeät liiketoimet, jos sen luottotietoihin ilmestyy virheellinen maksuhäiriömerkintä. Kyse voi toki olla muustakin vahingosta, esimerkiksi kärsimyksestä. Sellaista voi aiheuttaa esimerkiksi julkisuuteen vuotanut tieto sukupuolitaudista.

Korvattavaksi voi tulla myös henkilövahinko. Jos äkkipikainen A kuulee rekisterinpitäjältä, että lastensuojeluilmoituksen hänestä oli tehnyt naapuri B, ja käy mukiloimassa B:n, tämä voi saada vahingonkorvausta myös rekisterinpitäjältä.

Jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä osoittaa, ettei se ole millään tavalla vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta, korvausvastuuta ei ole. Jos äskeisessä esimerkissä rekisterinpitäjä osoittaisi, että kolmas naapuri C onkin se, joka on paljastanut B:n, rekisterinpitäjän ei tarvitsisi maksaa mitään.

Vahingonkärsijän täytyy esittää näyttöä rekisterinpitäjän asetuksenvastaisesta menettelystä. Yleensäkin hänen tulee itse vaatia vahingonkorvausta nostamalla kanne käräjäoikeudessa. Laillinen oikeus vahingonkorvaukseen ei toteudu itsestään, vaan sitä täytyy vaatia. Tällöin riittää esimerkiksi seuraavanlainen näyttö: vahinko X tapahtui, koska rekisterinpitäjä toimi asetuksenvastaisella tavalla Y.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa