Minilex - Lakipuhelin

Henkilötiedot ovat jokaisen omaa omaisuutta

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Viimeisten vuosikymmenten aikana tietotekniikan kehitys on ollut nopeaa. Tästä seuraa, että myös henkilötietoja on helppoa koota ja käsitellä valtavia määriä. Jos sitä ei lailla rajoitettaisi, viranomaiset voisivat valvoa melkein kaikkia tekemisiämme. Siksi laissa säädetään tarkasti, milloin henkilötietoja saa käsitellä. Lähtökohta on, että jokainen omistaa omat henkilötietonsa. Mitä se merkitsee käsittelyn kannalta?

Lain mukaan henkilötietojen käsittelyyn on oltava laissa säädetty käsittelyperuste. Henkilön oma suostumus on ensisijainen peruste käsitellä henkilötietoja. Suostumuksen täytyy olla yksiselitteinen, vapaaehtoinen ja tietoinen. Ei saa jäädä epäselväksi, mihin kaikkeen suostutaan. Tulee myös muistaa, että henkilötieto ja käsittely määritellään laajasti: esimerkiksi ventovieraan valokuvaaminen on henkilötietojen käsittelyä ja edellyttää luvan pyytämistä.

Henkilötietoja voidaan käsitellä myös henkilön toimeksiannosta tai häntä sitovan sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Käsittely on sallittu myös yksittäistapauksessa henkilön elintärkeän edun turvaamiseksi. On selvää, että kun ensihoito tulee tajuttoman henkilön luo, hänen potilastietonsa saadaan selvittää ilman, että odotetaan hänen suostumustaan.

Henkilötietoja voidaan käsitellä myös rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi. Tällainen velvoite voi koskea niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella toimivaa rekisterinpitäjää. Esimerkiksi työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille. Tällainen lakisääteinen velvoite voi perustua vain Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden lakiin.

Myös yleinen etu ja julkinen valta voivat toimia käsittelyperusteina. Henkilötietoja saa näet käsitellä, jos yleinen etu tai rekisterinpitäjille kuuluvan julkisen vallan käyttäminen edellyttää sitä. Tällaista käsittelyä voi olla esimerkiksi henkilötietojen käsittely historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten.

Lisäksi henkilötietojen käsittely voi olla sallittua rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutetun edun toteuttamiseksi. Tällainen peruste on esimerkiksi, jos rekisteröity on rekisterinpitäjän asiakas tai alainen. Käsittelyn hyväksyttävyys selvitetään punnitsemalla rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän/kolmannen etuja vastakkain.

Tiedollinen omistusoikeus ilmenee muuallakin lainsäädännössä. Esimerkiksi identiteettivarkaus on nykyisin rangaistava. Siihen syyllistyy se, joka erehdyttääkseen käyttää vääriä henkilötietoja ja aiheuttaa esimerkiksi taloudellista vahinkoa. Jos rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja lainvastaisesti, hän voi syyllistyä esimerkiksi tietosuojarikokseen tai salassapitorikokseen. Viimeistään tästä huomaa, että henkilötietojen suoja tulee ottaa vakavasti.

Tiedollinen omistusoikeus tarkoittaa myös sitä, että henkilöllä on oikeus omaan nimeensä, kuvaansa sekä hahmoonsa. Hän voi itse päättää, käyttääkö niitä esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi omaa sukunimeä voi käyttää toiminimenä. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa sekaannusta. Esimerkiksi sukunimi Karhu toiminimenä saattaisi sekoittua tunnettuun urheiluvälinevalmistajaan.

Omaa sukunimeä voi käyttää myös tavaramerkkinä, mutta siihen ei tietenkään voi saada yksinoikeutta sukunimikaimojaan kohtaan. Jos joku muutoin aikoo rekisteröidä tavaramerkin, joka on sekoitettavissa henkilön nimeen, rekisteröinti edellyttää nimen kantajan suostumusta. Näistä säännöistä huomaa, että tiedollinen omistusoikeus liittyy myös immateriaalioikeuksiin eli niin sanottuihin aineettomiin oikeuksiin.

Lainsäädäntö siis turvaa monin tavoin tiedollista omistusoikeutta. Henkilö voi halutessaan rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä enemmänkin. Hän voi kieltää tietojensa luovuttamisen väestötietojärjestelmästä massamarkkinointiin, esimerkiksi suoramainontaan. Samoin hän voi kieltää luovutuksen sukututkimusta palvelevaan henkilörekisteriin.

Jokainen voi halutessaan tarkastaa mitä tietoja hänestä on henkilörekisterissä, ja yleensä tämä on ilmaista. Jos huomataan virheellinen, tarpeeton tai puutteellinen tieto, se voidaan oikaista. Laki siis tarjoaa monia keinoja valvoa ja suojata tiedollista omistusoikeutta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa