» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisussa KKO:2014:1 käsiteltiin oikeudenkäyntikulujen korvaamista rikosasiassa. Tapauksessa käräjäoikeus oli hylännyt syytteet A:ta kohtaan ja velvoittanut A:n vaatimuksen mukaisesti valtion korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut kohtuullisena pitämänsä määrän. A valitti hovioikeuteen vaatien oikeudenkäyntikulujen korvauksen korottamista. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota korottamalla valtion maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää mutta ei sisältänyt tähän määrään asianajotoimiston yleiskuluihin luettavia kopiointi- ja postituskuluja, joita koskeva korvausvaatimus hylättiin. A vaati valituksessaan korkeimpaan oikeuteen näiden postitus- ja kopiointikulujen korvaamista.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan, mikäli syyttäjän syyte tai muu vaatimus hylätään, jätetään tutkimatta tai jää sillensä, valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. KKO:n mukaan syytteestä vapautetun korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää harkittaessa sovelletaan lähtökohtaisesti oikeudenkäymiskaaren 21 luvun mukaista täyden korvauksen periaatetta. Tämä edellyttää korvauksen saamista kaikista kuluista, jotka ovat olleet syytteeseen vastaamisen kannalta aiheellisia. Näiksi kuluiksi voidaan lukea esimerkiksi asian hoitamisesta asiamiehelle aiheutuneet asiaan kohdistuvat suoranaiset kulut. Kuitenkin asianajotoimiston yleiset ylläpitämisestä aiheutuvat kulut tulevat pääasiassa katettavaksi asiamiehen tai avustajan palkkiosta. KKO totesi, että postitus- ja kopiointikulut voivat olosuhteista riippuen muodostaa sellaisen kuluerän, joka pystytään erottamaan toimiston yleiskuluista, jolloin ne eivät sisältyisi asianmiehen tai avustajan palkkioon.
Asiassa oli kyse A:n 10,75 euron postitus- ja kopiointikuluista, joita hän vaati maksettavaksi ja jotka olivat syntyneet valituksen kopioinnista ja lähettämisestä hovioikeuteen. KKO:n mukaan nämä kulut kuuluivat asianajotoimiston tavanomaisiin juokseviin kuluihin, joten ne tulivat katetuksi asianmiehen palkkiosta. Siten KKO:n mukaan A:n vaatimat postitus- ja kopiointikulut sisältyivät jo hovioikeuden oikeudenkäyntikuluina maksamaan palkkio-osuuteen eikä A:lla ollut oikeutta saada niistä erillistä korvausta. Hovioikeuden päätöstä ei siten muutettu.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa