» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. A oli tuomittu rikoksesta käräjäoikeudessa, mutta syyte oli hylätty hovioikeudessa lain muuttumisen vuoksi. Syytteen hylkäämisestä huolimatta A velvoitettiin korvaamaan virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen asianomistaja B:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n koiran valvonnan laiminlyönnistä sakkoon ja korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. A:n koira oli useaan kertaan pelästyttänyt B:tä ja estänyt hänen lehdenjakoaan. A valitti hovioikeuteen, joka ratkaisi asian käräjäoikeuden tuomion jälkeen voimaan tulleen uuden lain nojalla lievemmän lain periaatteen mukaisesti. Hovioikeuden mukaan A:n teko ei täyttänyt eläimen vartioimatta jättämisen rangaistavaksi säädettyä tunnusmerkistöä, sillä tapauksessa oli jäänyt näyttämättä, että A olisi tiennyt koiransa vaarallisuudesta tai että hänellä olisi ollut aihetta olettaa, että koira saattoi olla vaarallinen. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että A:n menettely täytti vanhan lain nojalla rangaistavaksi säädetyn koiran valvonnan laiminlyömisen tunnusmerkistön. B:llä oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, eikä hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden tuomita sen osalta, kun A tuomittiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa.
Korkeimman oikeuden perustelujen mukaisesti ylempi tuomioistuin määrää korvaamisvelvollisuudesta sen mukaan, mihin lopputulokseen se on päätynyt ja mihin alemmankin tuomioistuimen olisi tullut ylemmän tuomioistuimen mukaan päätyä. Hovioikeuden tuomio ratkaisee siis lähtökohtaisesti oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuuden myös käräjäoikeudessa syntyneiden kulujen osalta.
Tässä tapauksessa syytteen hylkääminen perustui kuitenkin käräjäoikeuden tuomion jälkeiseen lain muutokseen ja lievemmän lain periaatteeseen, eikä siihen, että hovioikeuden mukaan käräjäoikeudenkin olisi tullut hylätä syyte. Hovioikeus on nimenomaisesti todennut, että A:n menettely täytti vanhan lain mukaisen rikoksen tunnusmerkistön. Tällä perusteella A katsottiin velvolliseksi korvaamaan B:n käräjäoikeuskulut.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa