» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asiassa vuokralaiset oli velvoitettu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Kyse oli ollut vuokralaisten vuokranantajaa vastaan ajama vahingonkorvauskanne huoneiston huonosta kunnosta sekä vuokrien palauttamista koskeva vastakanne, joka oli hylätty. Nyt käsillä olleessa asiassa oli kysymys siitä, oliko asianajaja aiheettomasti pitkittänyt oikeudenkäyntiä ja ollut täten velvollinen korvaamaan aiheutuneita kuluja.
Lappeenrannan käräjäoikeus katsoi asiassa olevan sellaisia painavia syitä, jotta hävinneet P ja S voitiin velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Asian muuttuminen yksinkertaisesta laajaksi todistelua vaativaksi oli käräjäoikeuden mukaan johtunut ainoastaan P:n ja S:n vastakanteesta. A vaati hovioikeudessa, että asianajaja H velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikuluja. Kouvolan hovioikeudessa P:n ja S:n taholta oli lisäksi esitetty uusia väitteitä, jotka H:n olisi pitänyt tietää aiheettomiksi, koska niiden tueksi ei ollut esittää näyttöä. Lisäksi käräjäoikeudessa riidattomaksi tulleet seikat liittyen asunnossa havaittuun homeeseen ja kosteuteen olisi H:n pitänyt tietää.
H on täten hovioikeuden mukaan ainakin huolimattomuuttaan aiheuttanut A:lle tarpeettomia lisäkustannuksia. Hovioikeus velvoitti H:n osallistumaan oikeudenkäyntikuluihin.
H:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. Lain mukaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus syntyy, kun on tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttanut toiselle ylimääräisiä kuluja. Vastakanteen aiheellisuutta on Korkeimman oikeuden mukaan arvioitava pelkästään sen tueksi esitetyn näytön valossa eikä sen perusteella, mitä oikeudenkäyntiä edeltävissä sovintoneuvotteluissa on mahdollisesti lausuttu. Todistelussa on tullut lisäksi ilmi vastakannetta tukevaa näyttöä. Hovioikeus ei ole pitänyt todistelua merkityksettömänä ja asioita muutenkaan itsestäänselvänä. Eräässä toisessa ratkaisussa Korkein oikeus on todennut, että avustajan oikeudellisen arvion päämiehensä asian ajamisen edellytyksistä tulee olla ilmeisen virheellinen, jotta seurauksena voisi olla korvausvastuu.
Se, että vastakanne on epäonnistunut, ei Korkeimman oikeuden mielestä merkitse sitä, että asianajajan oikeudellinen arvio olisi ilmeisen virheellinen. Kanteen nostamiseen liittyy aina riski häviämisestä. Korkein oikeus on myös huomauttanut, että lain esitöissä on todettu, että avustajan korvausvastuuta koskevaa säännöstä tulee soveltaa varovaisesti. Korkein oikeus on todennut sellainen kehityksen valitettavaksi, jossa asianajajat henkilökohtaista kuluvastuuta välttääkseen kieltäytyisivät ajamasta lopputulokseltaan epävarmoja asioita tai avustamasta päämiestään muutoksenhaussa tämän hävittyä asiansa alemmassa oikeudessa. Tämä on varmasti ollut myös ajatuksen pohjana lain esitöissä.
Hovioikeuden tuomio tuli kumotuksi edellä mainituin perustein. Oli siten jäänyt näyttämättä, että H oli tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttanut lisäkuluja.
Se voidaan todella katsoa niin sanotuksi vaaralliseksi tilanteeksi, jos asianajajien kynnystä nostaa vastakanne heikennettäisiin liiallisuuksiin. Rajanveto asiassa on osoittautunut hankalaksi. Yksi jäsenistä on ollut lisäksi eri mieltä lopullisen tuomion osalta. Kyse on hänen mukaansa siitä, olisiko H:n tullut ymmärtää, ettei vastakanteella ollut menestymisen mahdollisuuksia. Hän katsoi, että H on ollut siitä tietoinen ja uusi tilannearvio käräjäoikeuden tuomion jälkeen olisi ollut paikallaan. Eri mieltä oleva on lisäksi huomauttanut, että H on ollut tietoinen S:n ja P:n huonosta taloudellisesta tilanteesta, mutta se on kuitenkin totta, että oikeus muutoksenhakuun ei voi riippua taloudellisesta tilanteesta, vaan siihen tulee olla kaikilla oikeus. Tämä oikeus on turvattu Euroopan ihmisoikeussopimuksessakin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa