» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asiassa henkilö A:lle myönnetty valituslupa korkeimpaan oikeuteen koski ainoastaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta.
A oli ajanut vahingonkorvauskannetta liittoa ja lakiasiaintoimistoa vastaan sillä perusteella, että ne olivat hoitaneet hänen toimeksiantoaan virheellisesti. Kanne oli hylätty käräjäoikeuden ja hovioikeuden toimesta. Hovioikeus oli määrännyt A:n korvattavaksi liiton hovioikeuskäsittelystä johtuvat kulut.
A vaati hänen maksettavakseen määrättyjen oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullistamista sillä perusteella, että liitto ja lakiasiaintoimisto olisivat aiheuttaneet lisäkustannuksiaan laiminlyönneillään sekä valittaja A:lle että niille itselleen, että asia on ollut oikeudellisesti epäselvä ja että vastapuolina on ammattiliitto ja työsuhdeasioita ammattimaisesti hoitava lakiasiaintoimisto. Laki lähtee siitä, että hävinnyt osapuoli korvaa vastapuolensa kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jotka johtuvat tarpeellisista toimenpiteistä. Korkein oikeus totesi, että liiton vaatimat kulut johtuivat tarpeellisista toimenpiteistä. Se totesi samoin lakiasiaintoimiston osalta. Korkeimman oikeuden mukaan A:lle ei ole myöskään muodostunut sellaisia ylimääräisiä kuluja, joiden perusteella korvausten alentaminen olisi perusteltua.
KKO:n mukaan asia ei ole ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että A:lla olisi sen takia ollut erityinen ja perusteltu syy oikeudenkäyntiin, joten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus ei ole tällä perusteella alennettavissa.
Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisen osalta KKO lausui, että A:n nostama kanne liittoa vastaan on ollut perusteeton, mutta lakiasiaintoimistoa vastaan perusteet ovat olleet olemassa. Kokonaisuudessaan oikeudenkäyntiin johtaneet seikat eivät sinällään kuitenkaan vahvasti puolla oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten perusteita kohtuullistamiselle ei ole.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa