» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2012:34 oli kyse ulosottovalituksen oikeudenkäyntikuluista. Sivullinen, X Oy, teki valituksen ulosoton kohteena olevan omaisuuden kuulumisesta sille, minkä jälkeen varsinainen ulosottohakemus ja ulosmittaus peruutettiin. X Oy vaati sille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista valtion varoista. Pääsäännön mukaan asianosaiset maksavat omat oikeudenkäyntikulunsa ulosottoasiassa. Jos sivullisen valitus hyväksytään, voidaan valtio poikkeuksellisesti velvoittaa korvaamaan sivulliselle valituksen tekemisestä aiheutuneet kustannukset. Edellytyksenä on, että kustannusten jääminen sivullisen vahingoksi katsotaan kohtuuttomaksi.
Käräjäoikeus oli päättänyt, että sivullisen oikeudenkäyntikuluja ei voitu tässä tapauksessa korvata valtion varoista, sillä tapauksessa ei ollut voittajia tai häviäjiä. Käräjäoikeus ei löytänyt tapauksesta perusteita korvata X Oy:lle aiheutuneita kuluja valtion varoista. Hovioikeus puolestaan katsoi, että kulujen jääminen X Oy:n vahingoksi oli kohtuutonta, koska ulosoton kohteena ollut ajoneuvo rekisterimerkinnän mukaan kuului todella sille. Hovioikeus siis hyväksyi sivullisen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta valtion varoista.
Valtion edustajalle V:lle myönnettiin asiassa valituslupa. V vaati korkeimmalta oikeudelta, että valtio vapautetaan korvausvastuusta. KKO:n mielestä valtion korvausvastuu riippui pitkälti siitä, voitiinko ulosottoviranomaisen katsoa menetelleen virheellisesti ryhtyessään sivulliselle kuuluvan ajoneuvon ulosmittaukseen ulosottovelallisen varoista. Oikeuskäytännön mukaan valtio voidaan velvoittaa korvaamaan sivulliselle aiheutuneet kulut silloin, kun sivullinen on joutunut puolustautumaan tilanteessa, jossa ulosottoviranomainen on toiminut selvästi virheellisesti. Lisäksi edellytetään edelleen sitä, että tuomioistuin hyväksyy sivullisen vaatimuksen. Tapauksessa ulosottokanne oli peruutettu, joten sivullisen vaatimusta ei voitu asiallisesti hyväksyäkään. KKO ei myöskään katsonut ulosottomiehen soveltaneen lakia väärin ryhtyessään ulosmittaukseen tai menetelleen virheellisesti.
Oikeudenkäyntikulujen koitumista lopullisesti X Oy:n vahingoksi ei pidetty kohtuuttomana. Eri mieltä ollut korkeimman oikeuden jäsen oli tosin sitä mieltä, että ulosoton edellytyksiä ei ollut tutkittu tarpeeksi kattavasti. Jos ulosottoon ryhtyminen olisikin siis tarkemman selvityksen perusteella ollut oikeudetonta, olisivat myös valituksesta X Oy:lle syntyneet oikeudenkäyntikulut olleet sille kohtuuttomia. KKO kuitenkin vapautti valtion korvausvastuusta äänten enemmistöllä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa