Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

778 vastausta
Vaikka kilpailukieltosopimusten laatiminen on nykypäivänä kohtuullisen yleistä erityisesti asiantuntijatehtävissä, on kilpailukieltosopimuksen asettamiselle silti oltava aina merkittävä syy. Perustava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle voi olla esimerkiksi se, että työnantajan teettämä työ tai tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat erityistä suojaa. Tällöin puhutaan liike- ja ammattisalaisuuksista, joiden kohdalla on erittäin tärkeää, etteivät tiedot joudu muiden kuin asianosaisten käsiin. Kuitenkaan kilpailukieltosopimus ei ole aina tämäntyypisissäkään tilanteissa aiheellinen; tuleekin punnita, onko tiedon suojaa mahdollista rajata riittäväksi esimerkiksi salassapitosopimuksilla vai onko tarve nimenomaisesti kilpailukieltosopimukselle. Kilpailukieltosopimus saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi tutkimustehtävissä tai muuten erityisissä asiantuntijatehtävissä työskentelevän työntekijän kohdalla, mutta suoritustason tehtävien parissa työskentelevän työntekijän ei yleensä katsota olevan perustellusti kilpailukieltosopimuksen tarpeessa.
Kilpailukiellon enimmäispituus saa työsuhdelain nojalla olla maksimissaan kuusi kuukautta, mutta kilpailukielto ei tule kuitenkaan noudatettavaksi niissä tapauksissa, joissa työsuhde lakkaa työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimus on siis työsuhteen alussa tai sen aikana laadittava sopimus ja mikäli tällaista sopimusta ei ole tehty, ei kilpailevan toiminnan harjoittaminen ole kiellettyä.