Hei.
Aloitin maaliskuun 2018 alussa uudessa työpaikassani. En saanut kertaakaan palkkanauhojani useista pyynnöistäni huolimatta, kunnes kesäkuussa hain niitä Aluehallintoviraston kautta, ja sain ne heinäkuun alussa. Nyt työnantajani ilmoittaa maksaneensa minulle suurehkon summan "palkkaennakkoa" ja minun olevan hänelle velkaa, vaikka en ole kertaakaan pyytänyt häneltä ylimäräistä rahaa tai ylimääräistä ennakkoa.
Onko todella niin, että olen velvollinen maksamaan koko tämän "ennakon" takaisin, vaikka kyseessä on selvästi hänen virheensä, kun ei ole palkanmaksun yhteydessä suorittanut laskelmia oikean palkan maksamiseksi?
Minusta on kohtuutonta, että työnantaja pystyy työntekijälleen tällä tavalla tekemään velkaa.
Aloitin maaliskuun 2018 alussa uudessa työpaikassani. En saanut kertaakaan palkkanauhojani useista pyynnöistäni huolimatta, kunnes kesäkuussa hain niitä Aluehallintoviraston kautta, ja sain ne heinäkuun alussa. Nyt työnantajani ilmoittaa maksaneensa minulle suurehkon summan "palkkaennakkoa" ja minun olevan hänelle velkaa, vaikka en ole kertaakaan pyytänyt häneltä ylimäräistä rahaa tai ylimääräistä ennakkoa.
Onko todella niin, että olen velvollinen maksamaan koko tämän "ennakon" takaisin, vaikka kyseessä on selvästi hänen virheensä, kun ei ole palkanmaksun yhteydessä suorittanut laskelmia oikean palkan maksamiseksi?
Minusta on kohtuutonta, että työnantaja pystyy työntekijälleen tällä tavalla tekemään velkaa.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
756 vastausta
Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus saada liikaa maksettu palkka palautettuna takaisin itselleen, kun taas myös työntekijällä on oikeus saada puuttuvat palkat itselleen, mikäli palkkaa on maksettu liian vähän. Tässä tapauksessa palkanmääräytymissummia on ollut jopa vaikeaa tarkastaa sillä perusteella, että työnantaja ei ollut toimittanut palkkalaskelmia ajallaan tai edes kohtuullisen ajan kuluessa. Normaalisti, mikäli työnantaja on suorittanut työntekijälle liikamaksua palkan muodossa, on oikeus kuitata liikaa maksettu palkka takaisin, mutta rajoitetun ehdoin. Työnantajan saatavat on kuitattava palkasta suoraan siinä määrin, kuin työntekijän elintason kannalta on suotavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan saatavienkin jälkeen nettopalkasta on jäätävä työntekijälle vähintään kaksi kolmasosaa, jotta työntekijän taloudelliset selviytymismahdollisuuden palkan takaisinmaksun seurauksena eivät heikentyisi kohtuuttomasti.
Aluehallintaviraston työsuojelusta voidaan antaa ohjeita ja neuvoja esimerkiksi palkanmaksuun liittyviin epäselvyyksiin, mutta varsinainen riidanratkaisuelin se ei työnantajan ja työntekijän välisissä kiistoissa ole. Ristiriitatilanteissa, joissa työtekijä ja työnantaja eivät pääse keskustelemalla sovintoon toistensa kanssa, on turvauduttava tuomioistuimeen ja sen ratkaisuun. On mahdollista, että palkan takaisinmaksuvelvollisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi se, että palkkalaskelmia ei oltu ajallaan toimitettu työnantajan toimesta.