» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asia KKO:2015:8 koski asuinkiinteistön kohdalla olevan vesijätön lunastamista ja asian käsittely lähti liikkeelle siitä, kun kiinteistön ostanut pariskunta haki kiinteistönsä kohdalla sijaitsevan yhteiseen vesialueeseen kuuluvan vesijätön lunastamista.
Vihdin kunta vastusti vesijätön lunastamista sillä perusteella, että se vaikeuttaisi lain vastaisesti asemakaavan toteuttamista alueella. Toimitusratkaisuna toimitusinsinööri kuitenkin päätti suorittaa vesijätön lunastuksen. Vihdin kunta valitti ratkaisusta maaoikeuteen vaatien toimitusratkaisun kumoamista.
Maaoikeus katsoi lunastuksen estyvän kiinteistönmuodostamislain perusteella, sillä se olisi perustunut omaisuuden suojaa rajaavaan poikkeussääntöön, eikä tapauksessa ollut edellytyksiä arvioida lunastamisen edellytyksiä laventavasti. Maaoikeus hyväksyi valituksen ja kumosi toimituksen. Oleellista oli, että maaoikeuden jäsenenemmistön mukaan kyseistä aluetta voitiin käyttää tarkoituksenmukaisesti vain kyseessä olevan kiinteistön osana, mutta lunastuksen voitiin kuitenkin katsoa vaikeuttavan kiinteistöjen muodostamista asemakaavaan.
Kiinteistön omistajille myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen ja he vaativat, että maaoikeuden tuomio asiassa kumotaan ja heidän vaatimuksensa vesijätön lunastamisesta hyväksytään.
Kunnan mukaan vesijätön ei voinut katsoa vaikeuttavan huomattavasti kyseessä olevan kiinteistön käyttöä ja vesijätön lunastus yksityisessä käytössä olevaan rakennuspaikkaan vaikeuttaisi asemakaavaan sopivien kiinteistöjen muodostamista.
Korkeimman oikeuden puntaroitavana olivat siis vesijätön lunastamisen kiinteistökohtaiset ja yleiset edellytykset, ja erityisesti asemakaavan merkitys edellytysten arvioinnissa. Korkein oikeus tuli siihen tulokseen, ettei vesijättö huomattavasti haitannut kiinteistön käyttöä kaavan mukaisena rakennuspaikkana ja lisäksi vesijättöä voitiin käyttää kaavan tarkoittamalla tavalla kunnan omistuksessa olevan naapurikiinteistön kautta. Edelleen korkein oikeus perusteli, ettei vesijättö huomattavasti vaikeuta kiinteistön käyttämistä vakituisena asuntoja ja että vesijätön käyttö tarkoituksenmukaisesti muutenkin kuin kyseisen kiinteistön yhteydessä on mahdollista. Kiinteistönmuodostamislaissa määritellyt lunastamisen kiinteistökohtaiset edellytykset eivät korkeimman oikeuden mukaan täyttyneet, joten korkein oikeus ei muuttanut maaoikeuden tuomiota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa