» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tietyn tilan rajat käytiin läpi rajankäyntitoimituksessa, jonka seurauksena on annettu tietty päätös. B ei ollut kyseiseen päätökseen tyytyväinen, joten hän valitti rajankäyntitoimituksesta maaoikeuteen. Maaoikeus käsitteli asiaa sen kannalta, oliko toimituksessa puututtu lainvoimaiseen ratkaisuun tekemällä uusi ratkaisu. Maaoikeudessa pohdittiin myös sitä seikkaa, että B ei ollut saanut tietoonsa tiettyä muistiota, vaikka hänellä oli ollut siihen oikeus. Maaoikeus on antanut tuomion hyläten B:n valituksen. B:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen.
A, tilan omistajana, oli pyytänyt rajankäyntitoimituksen suorittamista oman tilansa ja samassa kylässä sijaitsevan B:n omistaman tilan välille. Hakemuksen liitteeksi A liitti laatimansa muistion. Muistiossa A kertoi muun muassa rajan syntyhistoriasta, rajamerkkinä olevan pyykin nro 5 etsimisestä ja löytämisestä sekä siitä, että raja kulkee B:n omistaman asunnon poikki ja että B:n omistaman tilan pinta-ala poikkeaa viimeksi suoritetussa lohkomistoimituksessa todetusta pinta-alasta. Tätä muistiota ei oltu annettu B:lle tiedoksi. B:lle ei myöskään oltu varattu tilaisuutta lausua omaa mielipidettään asiaan. Toimitusinsinööri oli kuullut B:tä muista asioista, mutta toimitusinsinööri kävi rajan siten, kuin muistiossa oli raja esitetty.
B haki muutosta toimitusmenettelyyn Etelä-Suomen maaoikeudelta. B vaati toimituksen kumoamista. Raja oli viimeksi käyty läpi lainvoimaisesti vuonna 1967 ja toimituksessa käyty ratkaisu merkitsi puuttumista lainvoiman saaneeseen ratkaisuun.
B:n saatua maaoikeuskäsittelyssä tiedon A:n laatimasta muistiosta ja sen sisällöstä, B vaati toimituksen kumoamista ja asian ottamista uuteen käsittelyyn. B perusteli asiaa sillä, ettei häntä oltu kuultu muistion pohjalta toimituksessa.
Välituomiossaan maaoikeus ilmoitti, että A oli liittänyt toimitushakemukseensa muistionsa, jossa selvitettiin, milloin riidanalainen raja oli syntynyt ja siitä, milloin hänen rajamerkkinä pitämänsä kivi oli löytynyt. Kirjelmässä oli yksilöity pyykkiväli, johon rajankäyntiä haettiin. Siihen oli esitetty toivomuksia toimituksen ajankohdasta. A oli myös selvittänyt, milloin viimeksi oli käyty raja läpi. Maaoikeuden mukaan näin ollen ei ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka seurauksena asia olisi palautettava toimitukseen. Näin ollen maaoikeus hylkäsi B:n valituksen siltä osin kuin se perustui kuulemisvirheeseen.
Maaoikeus hylkäsi tuomiossaan myös muilta osin valituksen.
B:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. B vaati maaoikeuden tuomion kumoamista valituksessaan. A vastasi valitukseen.
Toimituksen toimittaessa oli voimassa hallitusmuoto, jonka mukaan kansalaisen perusoikeus on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Toisen kohdan mukaan kansalaisella on perusoikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä. Nämä periaatteet koskevat myös kiinteistötoimitusta, koska kyse on viranomaisen toiminnasta. Hallitusmuodon mukaan yleisenä vaatimuksena on se, että kaikessa virkamiestoiminnassa on noudatettava tarkoin lakia ja, että asianosaisia tulee kohdella tasapuolisesti.
Tasapuolisuuden vaatimus tarkoittaa sitä, että asiassa, jossa on vastakkain kaksi yksityistä etua, on molempien saatava esittää vaatimuksensa sekä muut seikat kyseiseen tapaukseen siten, ettei toista osapuolta aseteta vastapuoleen nähden asiallisesti huonompaan asemaan. Kyseessä olevassa tapauksessa on kaksi yksityistä etua vastakkain, jonka seurauksena tulee korostaa tasapuolisuuden vaatimusta.
Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistöntoimituksessa noudatetaan virallisperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että toimitusmiesten on viran puolesta huolehdittava siitä, että kaikki toimitukseen kuuluvat asiat tulevat toimituksessa käsitellyksi asianmukaisella tavalla. Näin ollen viranomaisen velvollisuuteen kuuluu asianosaisten yhdenvertaisuudesta huolehtiminen.
Tapauksessamme asianosaiset eivät ole olleet tasavertaisessa asemassa, koska A oli antanut kirjelmänsä esittäen omat mielipiteensä asiaan ja B:llä ei ole ollut mahdollisuutta tutustua kirjelmään, jonka seurauksena B olisi voinut valmistautua toimitukseen ottamalla huomioon kirjelmän. Tämän takia toimitusmiehelle on syntynyt asiassa ennakkokäsitys, joka vaarantaa asianosaisten puolueettomuuden. Huomioitavaa on se, että B sai vasta maaoikeudessa tiedon kirjelmästä eikä toimitusmenettelyssä lisäksi kirjelmän laatinut, A, on itse toimitusinsinöörin virassa toiminut maanmittausinsinööri. A:lla voidaan sanoa olevan sellaista erityisasiantuntemusta, joka on saattanut lisätä kirjelmässä esitettyjen näkemysten vaikutusta toimitusmiehen asian käsittelyyn.
Näiden perusteluiden vuoksi Korkein oikeus on katsonut, että toimitusmenettelyssä on tapahtunut menettelyvirhe. Korkeimman oikeuden mukaan maaoikeuden tuli palauttaa asia toimitukseen uudelleen käsiteltäväksi. Maaoikeuden tuomion siis Korkein oikeus kumoaa. Asia palautetaan toimitukseen uudelleen käsiteltäväksi.
Asiassa on huomioitu se, että viranomaisen menettelyn alaisena asianosaisten tulee olla yhdenvertaisia ja heidän tulee saada asiansa käsitellyksi asianmukaisella tavalla perusoikeudet huomioon ottaen. Korkein oikeus on painottanut tuomiossaan ihmisten tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista. Painoarvoa on myös annettu sille, että A:lla oli huomattavaa etua oman työnsä kautta. Tämä etulyöntiasema oli omiaan lisäämään eriarvoisuutta asianosaisten välillä. B:n oikeutta tutustua toimituksessa tehtyyn kirjelmään olisi pitänyt olla huomioitu jo toimitusmenettelyssä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa