» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tässä Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa on kyse siitä, oliko halkomistoimituksessa sattunut sellainen asiavirhe, jonka johdosta päätös voitaisiin toimitusinsinöörin esityksestä poistaa.
Toimitusmiehet olivat Niemen tilaa RN:o 13:51 halkoessaan kesken toimituksen tekemässään päätöksessä todenneet, että kiinteistönmuodostamislain tarkoittamaa kohtuullisuutta ei voitu vielä arvioida, sillä tilan arvoon merkittävä rantayleiskaavoitus oli kesken. Täten halkomista ei suoritettu loppuun. Ketään tilan omistajista ei valittanut päätöksestä, mutta halkomistoimituksen toimitusinsinööri pyysi Hämeenlinnan käräjäoikeudelta (maaoikeus) päätöksen kumoamista. Insinöörin mielestä halkomistoimitusta oltaisiin voitu jatkaa.
Tilan omistajista yksi, Juhana S, yhtyi insinööriin ja oli sitä mieltä, että halkomisasian käsittelyä tulisi jatkaa. Muut omistajat, Esko ja Pirkko T, vastustivat esitystä.
Hämeenlinnan käräjäoikeus katsoi toimien maaoikeutena, että halkomistoimitus voitaisiin ottaa uudelleen käsiteltäväksi odottamatta yleiskaavan vahvistamista, sillä tähän voisi kulua vuosia. Oikeus perusti päätöksensä kiinteistönmuodostamislaissa säädettyyn asiavirheen korjaamista koskevaan menettelyyn. Esko ja Pirkko T:lle myönnettiin päätöksestä valituslupa Korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus katsoi, että alkuperäinen toimitusmiesten ratkaisu, jolla toimitus on asian käsittelyn lykkäämisen sijasta keskeytetty soveltamalla kiinteistönmuodostamislakia, ei muodosta sellaista asiavirhettä, johon voitaisiin soveltaa kiinteistönmuodostamislain mukaista asiavirheen korjaamista koskevaa menettelyä. Maaoikeuden ei näin ollen olisi tullut antaa määräystä virheen korjaamisesta ja toimituksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi. Päätökseen, jolla toimitus keskeytettiin, olisivat asianosaiset voineet hakea muutosta.
Korkein oikeus päätyi kumoamaan maaoikeuden päätöksen jättäen toimitusmiesten päätöksen voimaan.
Esittelijäneuvos Sepponen oli Korkeimman oikeuden ratkaisusta yhtä mieltä, mutta esitti ratkaisulleen muista eroavia perusteita. Oikeusneuvos Lehtimaja yhtyi Sepposen mietintöön.
On mahdollista, että Korkein oikeus tulkitsee samaa lainkohtaa alioikeuden kanssa eri tavalla. Tämä on mahdollista esimerkiksi kyseisen tapauksen kaltaisissa käsittelyissä, sillä joskus lain sanamuodot jättävät tulkinnanvaraa. Tuomioistuimen toimintaa ohjaa kuitenkin aina myös muut tekijät kuin lain sanamuoto. Apua lain tulkintaan etsitään esimerkiksi yleisistä oikeusperiaatteista ja lain esitöistä. Tärkeää lain tulkinnassa on myös aina kohtuullisuus kaikkia jutun osapuolia kohtaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa