» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A myi B:lle määräalan tilastaan kauppakirjalla 7.9.1989. Kauppakirjassa oli merkintä tilan alueella olevasta rasitetiestä. A:lle muodostetun kantatilan alueelle jäi rasite lohkomistoimituksessa. Lohkomistoimitus oli 31.8.1990. Lohkomistoimituksessa lohkottiin määräala omaksi tilakseen. B oli saanut rasiteoikeuden A:n tilalla olevaan tiehen. A vaati tien siirtämistä pois hänen tilaltaan. 17.5.1991 oli pidetty tietoimitus asiaan liittyen. Tässä tietoimituksessa tietä ei oltu siirretty pois A:n tilalta. A valitti asiasta Etelä-Suomen maaoikeuteen. Maaoikeus palautti asian tietoimitusmiehille uudelleen käsiteltäväksi. 2.6.1993 tie siirrettiin toimitusmiesten päätöksellä. A velvoitettiin suorittamaan siirrosta korvausta B:lle ja eräälle kolmannelle, joka oli myös erään kiinteistön omistaja.
A ajoi kannetta käräjäoikeudessa B:tä vastaan. A:n kanteen mukaan tieoikeus oli lohkomistoimituksessa perustettu vastoin kiinteistönkaupassa sovittuja ehtoja. A:n mukaan tämä johtui B:n sopimusrikkomuksesta. A:n mukaan B oli näin ollen aiheuttanut A:lle tarpeettomia kuluja. A:lle oli myös jäänyt korvauksetta maata tiealueeksi. Tämän vuoksi A vaati, että B velvoitettaisiin suorittamaan hänelle korvausta kiinteistökaupan ehdoista poikenneesta tapahtumain kulusta. A:n mukaan lohkomistoimituksessa oli aiheutunut vahinkoa 6 701, 95 markkaa sekä tämän summan korko. Tämän lisäksi syntyneen vahingon korvaamiseksi kuitataan tietoimituksessa A:lta B:lle maksettavaksi määrätty 2 000 markkaa. A vaati myös, että B velvoitetaan A:lle palauttamaan perusteettomasti saama etu 3 068,80 markkaa korkoineen ja tässä kuitataan A:lta B:lle tietoimituksessa maksettavaksi määrätyt 2 000 markkaa.
B vaati kanteen jättämistä tutkimatta. B:n mukaan esitetyt vaatimukset johtuivat perustetusta tieoikeudesta. B:n mukaan näiden syiden vuoksi yleinen alioikeus oli toimivaltainen tutkimaan kyseiset valitukset.
Käräjäoikeus päätöksessään on todettu, että jokaisella määräalalla, joka lohkomisessa muodostetaan tilaksi, tulee jakolain mukaan järjestää kulkuyhteys. Kulkuyhteys tulee perustaa jakolain mukaisena rasitteena tai määräaikaisena rasitteena. Jakolain mukaan tulee myös vahingosta aiheutunut korvaus määrittää toimituksessa. Tietoimituksesta säädetään yksityisestä tiestä annetussa laissa. Sen lain mukaan maan luovuttamisesta ja vahingosta tai haitasta, joka aiheutuu muutoin kiinteistön omistajalle lakiin perustuvasta toimenpiteestä, suoritetaan korvaus tuon lain mukaisesti. Maaoikeuteen tulee valittaa lohkomistoimituksesta ja tietoimituksesta, mikäli asian laita sitä vaatii.
Käräjäoikeuden mukaan edellä mainitun perusteella asia ei ole kuulunut yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanteessa oli suoraan sellaisia vaatimuksia, jotka kuuluivat niin lohkomistoimitukseen kuin maaoikeuteen. Kuten asiassa oli jo tehty. Näin ollen käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta.
A toisti käräjäoikeuden vaatimuksensa Helsingin hovioikeuteen. Asiassa oli hovioikeuden mukaan kyse A:n ja B:n allekirjoittamasta kauppakirjasta sekä sen sopimusehtojen tulkinnasta. Hovioikeuden mukaan asiassa oli kyse myös siihen perustuvasta vahingonkorvauksesta. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeus ei olisi saanut jättää kannetta tutkimatta sen mainitsemilla perusteilla. Hovioikeus näin ollen palautti asian käräjäoikeudelle jatkokäsittelyä varten. Hovioikeus siis kumosi käräjäoikeuden päätöksen jättää kanne tutkimatta.
Hovioikeudenneuvos Uoti on ollut eri mieltä. Hänen mukaansa käräjäoikeuden päätöstä ei olisi pitänyt lähteä muuttamaan.
B:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan B vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista ja vaati myös sitä, että asia jätetään tutkimatta, koska asia ei kuulu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.
A kuoli 8.8.1995. A:n leski C tuli A:n oikeudenomistajaksi ja antoi vaaditun vastauksen.
A oli perustanut kantansa siihen, että lohkomistoimituksessa oli B:n menettelyn johdosta tapahtunut kiinteistökaupan ehtojen vastainen toiminta. A perusteli myös sillä, että B:n sopimusrikkomuksen vuoksi oli aiheuttanut hänelle vahingot, jotka A oli kanteessa kertonut. Korkeimman oikeuden mukaan käräjäoikeuden perustelut asiaan olivat aiheelliset. Korkeimman oikeuden mukaan kyseessä olevat vaatimukset ovat kuuluneet lohkomisen yhteyteen ja tietoimitukseen, eikä yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden päätöksen ja jättää käräjäoikeuden ratkaisun pysyväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa