» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus on alun perin ollut tielautakunnan tutkittavana, josta se on sittemmin siirtynyt Etelä-Suomen maaoikeuteen A:n ja B:n valituksella. Maaoikeuden jälkeen tapausta on käsitelty Korkeimmassa oikeudessa, kun A:lle myönnettiin valituslupa 21.11.1996 Korkeimpaan oikeuteen. Korkeimman oikeuden mukaan asia tuli palauttaa maaoikeuden uudelleen tutkittavaksi. Maaoikeuden yksi tuomari oli käräjäoikeuden tuomiosta eri mieltä silloin, kun käräjäoikeus antoi tuomionsa asiaan. Hän oli kuitenkin hyvin pitkälle siitä seuranneen Korkeimman oikeuden kannalla.
A oli Padasjoen kunnan Nyystälän kylässä sijaitsevan tilan omistajana saattanut Kallioisten yksityistien tiekunnan 15.7.1995 vuosikokouksessaan tekemän tieyksikköjen jakoa koskevan päätöksen Padasjoen kunnan tielautakunnan tehtäviä hoitaneen teknisen toimiston tietoimitusjaoston käsiteltäväksi. A oli jättänyt Asikkalan postin kuljetettavaksi asiaa koskevan kirjelmän, joka oli postissa kirjattu 7.8.1995. Padasjoen postiin se oli saapunut 8.8.1995. Määräaika asian saattamiseksi tielautakunnan käsiteltäväksi päättyi 14.8.1995.
Tielautakunta tutki A:n vaatimukset. Tielautakunta hylkäsi ne tieyksikköjakoa koskevalta osalta. Asia palautettiin tiekunnalle menettelyvirheen vuoksi.
A ja B olivat Kallioisten yksityistien osakkaita. He valittivat asiasta maaoikeuteen. A vaati muutoksia tieyksikköjakoon. B vaati tielautakunnan toimituksen päätöksen kumoamista sen vuoksi, että A:n hakemus oli saapunut 24.8.1995 Padasjoen kunnanvirastoon. Tämähän oli liian myöhään, koska edellä ilmoitettu määräaika käsittelylle oli 14.8.1997.
Maaoikeuden mukaan ei ollut selvää säännöstä yksityistielaissa, miten muutoksenhaku oli saatettava tiejaostolle. Asiassa oli soveltuvin osin noudatettu, mitä valituksen tekemisestä oli säädetty. Maaoikeuden mukaan lähettäessä muutoksenhaun postitse muutoksenhakijan vastuulla oli se, että hakemus saapuu määräajassa tietoimitusjaostolle. Yksityistielain mukaan määräajan päättyessä asianosaisten tuli saada tieto siitä, oliko asia saatettu määräajassa tielautakunnan käsiteltäväksi vai oliko päätökset saaneet lainvoiman.
Maaoikeus jätti hakemukset suuremmalta osin tutkimatta A:n ja B:n valitukset. Maaoikeus kumosi tietoimitusjaoston päätöksen B:n hakemuksen johdosta.
Maaoikeustuomari Amberla on ollut asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa postileimasta voidaan päätellä, että kunta oli saanut kirjeen oikeaan aikaan. Tätä puoltaa se, että posti oli kirjeen saapumisesta ilmoittanut kunnalle, joka ei ollut hakenut kirjettä postista. Posti oli tuonut kirjeen myöhemmin paikan päälle. Tämän seurauksena tiekunnan kokous oli pidetty ilman muutoksenhaku kirjelmää huomioiden. Amberlan mukaan Padasjoen kunnan menettely ei taannut valittajan oikeusturvaa ja menettely ei ollut sallittua. Ilmoitus postista kirjeen saapuessa oli ollut määräajan sisällä, joten sen tulisi olla riittävä ja määräaikaan tullut. Näin ollen Amberla hylkäsi vaatimuksen A:n muutoksenhaun tutkimatta jättämisestä ja hänen mukaansa A:n muutoksenhaku olisi pitänyt tutkia.
A:lle myönnettiin maaoikeuden päätökseen valituslupa 21.11.1996 Korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan A:n mukaan hän oli annetussa ajassa saattanut hakemuksen Kallioisten yksityistien tiekunnan päätöksen tielautakunnan käsiteltäväksi. A oli myös vaatinut maaoikeuden tuomion kumoamista ja asian palauttamista maaoikeuteen.
Kallioisten yksityistien tiekunnan puheenjohtaja on antanut asiassa tiekunnalta pyydetyn vastauksen.
Korkeimman oikeuden mukaan asiakirjan lähettämisestä annetun lain mukaan asiakirja katsotaan annetuksi viranomaiselle sinä päivänä, kun asiakirjan sisältävä postilähetys tai ilmoitus saapumisesta on annettu kyseiselle viranomaiselle. Postissa olevan todistuksen mukaan kirje on kirjattu saapuneeksi postiin 8.8. ja siitä on heti ilmoitettu Padasjoen kuntaan. Näin ollen Korkeimman oikeuden mukaan asia on annettu tiedoksi oikeaan aikaan eli määräajassa.
Korkeimman oikeuden mukaan maaoikeus ei olisi saanut edellä esitettyjen perusteiden vuoksi kumota tielautakunnan toimitusta ja jättää vaatimusta tutkimatta. Maaoikeuden tuomion Korkein oikeus kumoaa. Asia saatetaan näin ollen maaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Tapauksesta ollaan oltu yksimielisiä Korkeimmassa oikeudessa. Voidaankin todeta, että jo maaoikeudentuomari Amberla on ollut Korkeimman oikeuden ratkaisun kannalla; kirjeen tulleen määräajassa perille ja näin ollen se olisi tullut tutkia.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa