» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2013:41 oli kysymys siitä, oliko kiinteistöyhtiölle asetettu toimenpidekielto uhkasakkoineen ja muine määräyksineen voitu perustaa siihen seikkaan, että maaoikeuden tuomio oli täytäntöönpanokelpoinen lainvoimaa vailla olevana. Kiinteistöyhtiö B oli estänyt naapurikiinteistöä käyttämästä sellaista kulkuyhteyttä, joka kulki yhtiön omistaman kiinteistön alueen kautta ja johon rasitetoimituksessa oli perustettu tierasiteoikeus naapurikiinteistön hyväksi. MT ja Osuuskauppa A olivat käräjäoikeudessa vaatineet, että käräjäoikeus kieltäisi kiinteistöyhtiötä sakon uhalla esteitä asettamalla tai muullakaan tavalla estämästä kulkua. Kiinteistöyhtiö sen sijaan oli vastustanut kannetta, sillä se oli jo valittanut rasiteoikeuden perustamisesta maaoikeuteen. Maaoikeus oli joka tapauksessa hylännyt kiinteistöyhtiön valituksen, mutta muutoksenhakuajan ollessa vielä avoimena maaoikeuden tuomio ei ollut lainvoimainen.
Käräjäoikeuden mukaan maaoikeuden antama, lainvoimaa vailla ollut tuomio rinnastettiin pitkälle lainvoimaiseen tuomioon. Käräjäoikeus katsoi siten, että maaoikeuden tuomio oli heti täytäntöönpanokelpoinen rasiteoikeuden vahvistamisen osalta, vaikka tuomioon haettaisiin valituslupaa. Käräjäoikeus oli hyväksynyt MT:n ja osuuskaupan kanteen, kieltänyt kiinteistöyhtiötä 5 000 euron sakon uhalla asettamasta liikennemerkkejä, lumiesteitä ja muita mahdollisia esteitä, jotka estävät kulkua sekä myöntänyt luvan esteiden poistamiseen tarvittaessa. Lisäksi käräjäoikeus oli määrännyt aikaisemmalla käräjäoikeuden päätöksellä myönnetyn turvaamistoimen olemaan voimassa, kunnes tämä riita-asia oli lopullisesti ratkaistu tai asiaa käsittelevä tuomioistuin toisin määräisi. Kiinteistöyhtiö valitti hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi maaoikeuden tuomiolla syntyneen sitova oikeus kulkuväylän käyttämiseen. Näin ollen hovioikeus oli hylännyt kiinteistöyhtiön valituksen ja pysyttänyt käräjäoikeuden tuomion.
Kiinteistöyhtiö valitti edelleen Korkeimpaan oikeuteen. Kiinteistönmuodostamislain mukaan toimitus on lainvoimainen, kun toimitusta koskeva valitusaika on päättynyt tai, jos toimituksesta on valitettu, kun valitus on tuomioistuimen päätöksellä lopullisesti ratkaistu. Kun toimitus on sitten saanut lainvoiman, tehdään toimituksesta merkinnät kiinteistörekisteriin. Merkintöjen tekeminen kiinteistörekisteriin puolestaan pääsääntöisesti synnyttää tai lakkauttaa kiinteistön ja muun rekisteriyksikön sekä niitä koskevat toimituksessa perustetut oikeudet. Kiinteistönmuodostamislain mukaan maaoikeuden tuomioon tai päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla. Maaoikeuden tuomio tai päätös pannaan tällöin täytäntöön niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Korkein oikeus kuitenkin totesi, että täytäntöön pantavissa olevia ratkaisuja riita-asioissa olivat tuomiot ja päätökset, joilla oli asetettu maksu-, luovutus-, tekemis- ja kieltovelvoite. Korkeimman oikeuden mukaan tällaisesta suoritusvelvoitteen asettavasta ratkaisusta ei ollut kysymys, kun maaoikeus oli ratkaisullaan pysyttänyt kiinteistötoimituksessa kiinteistön hyväksi perustetun rasiteoikeuden toisen kiinteistön alueella. Täten maaoikeuden tuomiolla vahvistettu rasiteoikeuden perustaminen ei voinut olla suoritustuomioita koskevan täytäntöönpanon kohteena.
Näin ollen Korkein oikeus katsoi, ettei MT:llä ja osuuskaupalla ollut pelkästään maaoikeuden lainvoimaa vailla olevan tuomion perusteella sellaista oikeutta rasiteoikeusratkaisun kohteena olevan rasitetien käyttämiseen, joka olisi sellaisenaan sitonut kiinteistöyhtiötä. Kanteessa vaadituille toimenpidekiellolle uhkasakkoineen ja muine määräyksineen ei siten Korkeimman oikeuden mukaan ollut perustetta silloin, kun asia oli ollut käräjäoikeuden ratkaistavana. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot, poisti kiinteistöyhtiö B:lle asetetun uhkasakon ja hylkäsi MT:n ja osuuskaupan yhteisen kanteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa