Minilex - Lakipuhelin

Vajaavaltaisen perintö

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vajaavaltaisella on lain mukaan oikeus perintöön. Vajaavaltaisella on oikeus tavanomaisiin toimenpiteisiin perinnönjaossa. Moniin vajaavaltaisen perintöä koskeviin asioihin vaaditaan holhousviranomaisen eli Digi- ja väestötietoviraston myöntämää lupaa. Vajaavaltaisella ei ole pääsäännön mukaan oikeutta itse määrätä omaisuudestaan, kuten saatavasta perinnöstä.

Vajaavaltaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on kyvytön päättämään omista asioistaan. Vajaavaltainen voi olla alaikäinen tai muu vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen henkilö. Alaikäiset ovat suoraan lain nojalla vajaavaltaisia. Alaikäistä edustaa tavallisesti hänen vanhempansa tai huoltajansa. Muuta vajaavaltaista edustaa tämän edunvalvoja, joka on laillisesti oikeutettu päättämään tämän asioista. Vajaavaltaisella voi olla oikeus päättää osittain asioistaan. Henkilön julistaminen edellyttää, että kyseinen henkilö ei ole enää kyvykäs päättämään omista taloudellisista asioistaan ja edunvalvojan määräämisellä suojellaan täten vajaavaltaisen etua. Vajaavaltaiselle tulee määrätä edunvalvoja, jos kuolleelta on jäänyt perintö eikä vajaavaltainen perinnön saaja voi valvoa oikeuttaan. 

Vajaavaltaisen edun mukaisuus

Edunvalvojalla ei ole oikeutta päättää itsenäisesti kaikesta vajaavaltaisen perintöön liittyvistä asioista. Esimerkiksi perinnöstä luopuminen, osituksesta sopiminen ja perintöosuuden luovuttaminen vaativat lupaa holhousviranomaiselta. Vajaavaltaiselle suoritettavan perinnön tulee olla hänen etunsa mukaista. Holhousviranomainen vastaa päätöksellään siitä, että edellä mainittu vajaavaltaisen edun mukaisuus käytännössä toteutuu. Alaikäisten kohdalla on huomioon otettavaa, että perinnöstä luopuminen ei tavallisesti ole hänen etunsa mukaista, sillä veroseuraamuksissa otetaan huomioon alaikäisyysvähennys alaikäisen vajaavaltaisen perintöosasta. Luvanvaraisia säännöksiä on lisäksi tulkittu niin, että kiinteistön luovuttamiseen tarvitaan aina holhousviranomaisen lupa. 

Perinnön jakamatta jättämisessä pesän jakoa lykätään myöhemmäksi, jolloin pesän omaisuus on kuolinpesän hoidossa ja hallinnassa. Perinnön jakamatta jättämisessäkin toimitetaan perintöverotus, sitä ei tulekaan sekoittaa perinnöstä luopumiseen. Tällöin on helposti vajaavaltaisen edun mukaista, että toimitetaan sen suuruinen jako, jonka verotuksesta vajaavaltaisella on mahdollisuudet suoriutua. 

Perinnöstä luopumisessa arvioidaan aina vajaavaltaisen edun mukaisuus ja lupa siihen tarvitaan holhousviranomaiselta. Vajaavaltaisen varallisuusaseman heikkeneminen luopumisen myötä ei ole hänen etunsa mukaista. Luopuminen tulee tehdä kirjallisessa muodossa. 

Testamentilla on mahdollisuus määrätä toisin vajaavaltaisen perinnön määräämisestä. Testamentilla voidaan siis tehdä määräys, jonka mukaan vajaavaltaisen omaisuus tulee asettaa jonkun muun kuin vajaavaltaisen lakimääräisen edunvalvojan hoidettavaksi. Esimerkiksi vanhempi voi täten syrjäyttää lakimääräisen edunvalvojan oikeuden määrätä perinnöstä. Kyseisestä määräyksestä tulee mainita perunkirjassa ja siitä on ilmoitettava myös holhousviranomaiselle. Uuden edunvalvojaksi määrätyn henkilön tulee olla kelvollinen toimimaan edunvalvojana. 

Voit lukea lisää tietoa lakiosiosta itse perinnönjakoon liittyvistä tilanteista tai ottaa suoraan yhteyttä lakimieheen.

Vinkit

- Vajaavaltaiselle perintöä ei suoriteta vastoin hänen etuaan. 

Varoitukset

- Edunvalvojalla ei ole oikeutta tehdä kaikkia päätöksiä yksinään koskien vajaavaltaisen perintöä. 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa