Minilex - Lakipuhelin

Vajaavaltaisen oikeustoimi

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö pystyy tekemään itseään sitovia oikeustoimia (esimerkiksi kauppa, lahja, sopimus), eli määrätä oikeudellisesti velvoittavasti oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Oikeustoimikelpoisia ovat lähtökohtaisesti kaikki 18-vuotiaat. Kelpoisuus voi kuitenkin puuttua, jos henkilö on julistettu vajaavaltaiseksi, tuomioistuin on vahvistanut henkilöä koskevan toimintakelpoisuuden rajoituksen tai jos täysivaltainen henkilö ei ole ymmärryskykynsä heikkouden vuoksi kykenevä riittävästi arvioimaan tekemänsä oikeustoimen merkitystä. Jälkimmäisestä vaihtoehdosta esimerkiksi vahva humalatila esimerkiksi sopimusta tehtäessä. Vajaavaltaisella tarkoitetaan sekä vajaavaltaiseksi julistettua henkilöä että alle 18-vuotiasta.

Vajaavaltaisen oikeustoimia hoitaa lähtökohtaisesti edunvalvoja. Alaikäisen edunvalvojia ovat yleensä hänen huoltajansa. Vajaavaltainen saa kuitenkin tehdä joitakin oikeustoimia myös ilman edunvalvojaansa. Tällaisia ovat olosuhteisiin nähden tavanomaiset ja merkitykseltään vähäiset oikeustoimet. Lapset voivat siis huoletta ostaa karkkia kaupasta. Mitä vanhempi alaikäinen on, sitä suurempia ostoksia hän voi tehdä yksinään, mutta alaikäinen ei kuitenkaan voi tehdä velkaa, eli ostaa asioita velaksi.

Lisäksi vajaavaltainen saa määrätä vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansaitsemiensa varojen käytöstä sekä omaisuudesta, jonka edunvalvoja on antanut vajaavaltaisen hallittavaksi. Nuoret voivat siis käyttää itse omat kesätyörahansa ja vajaavaltaiseksi määrätty aikuinen saa käyttää vajaavaltaisuuden aikana ansaitsemansa palkat ilman edunvalvojaa. Lisäksi edunvalvojan on tarvittaessa annettava päämiehelleen kohtuullinen määrä käyttörahaa tämän omaan haltuun. Vajaavaltainen voi myös tehdä ja lakkauttaa työsopimuksen – alaikäisen vajaavaltaisen kohdalla tämä edellyttää kuitenkin 15 vuoden ikää.

Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi isyyden vahvistaminen ja avioliiton solmiminen. Lisäksi lahja tai irtainta omaisuutta koskeva lahjanlupaus, joka on annettu vajaavaltaiselle ilman edunvalvojan myötävaikutusta, sitoo antajaa, jos vajaavaltainen on ymmärtänyt asian merkityksen. Irtain omaisuus kattaa muun omaisuuden paitsi kiinteistöt.

Vajaavaltainen voi myös tehdä oikeustoimen, johon hänen kelpoisuutensa ei riitä. Tällainen oikeustoimi on pätemätön. Oikeustoimi voi kuitenkin muuttua päteväksi, jos edunvalvoja hyväksyy sen. Myös täysivaltaiseksi tultuaan vajaavaltainen voi muuttaa oikeustoimen päteväksi. Käytännössä tämä tapahtuu yleensä vajaavaltaisen täyttäessä 18 vuotta. Pätemätön oikeustoimi ei sido oikeustoimen osapuolia. 

Lisätietoja vajaavaltaisen tekemistä oikeustoimista saat lakipuhelimestamme.

Vinkit

- Vajaavaltaisen oikeustoimia hoitaa lähtökohtaisesti edunvalvoja, mutta päämies saa kuitenkin tehdä tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia

- Vajaavaltainen saa määrätä vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansaitsemiensa varojen käytöstä

- Vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen

Varoitukset

- Jos vajaavaltainen tekee oikeustoimen, esimerkiksi sopimuksen, johon hänellä ei ole kelpoisuutta, on sopimus pätemätön

- Poikkeuksena tähän on se, jos vajaavaltainen tullessaan täysivaltaiseksi tai hänen edunvalvojansa vahvistaa oikeustoimen

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa