Minilex - Lakipuhelin

Oikeustoimikelpoisuuden arviointi

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Täysi-ikäinen henkilö on lähtökohtaisesti oikeustoimikelpoinen tekemään itseään sitovia päteviä sopimuksia ja muita oikeustoimia. Yleisimmät oikeustoimet ovat kauppa, vaihto ja lahja.

Oikeustoimikelvottoman henkilön puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet hoitaa tämän edunvalvoja. Arvioitavaksi tuleekin, milloin henkilö on oikeustoimikelpoinen ja milloin hän mahdollisesti menettää sen kokonaan tai tilapäisesti. Tilapäisyydestä esimerkkinä, jos henkilö on esimerkiksi vahvassa humalassa tai kärsii kausittaisista psyykkisistä oireista, voi hän olla tilapäisesti rajoitetusti oikeustoimikelpoinen.

Oikeustoimikelvottomia henkilöitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka ovat kykenemättömiä huolehtimaan itsestään ja taloudellisista asioistaan. Näiden perusteiden nojalla henkilö voidaan tuomioistuimen toimesta julistaa vajaavaltaiseksi ja hänen oikeustoimiaan hoitaa tämän julistuksen jälkeen sen yhteydessä määrätty edunvalvoja. Oikeustoimikelvoton henkilö ei voi näin ollen vapaasti määrätä omaisuudestaan. Lisäksi edunvalvoja voidaan määrätä toimimaan myös henkilön eli päämiehen rinnalla, jos tämän katsotaan oleva riittävä toimi turvata päämiestä. Tällöin päämies ja edunvalvoja tekevät yhteistyötä ja päättävät yhdessä mahdollisten oikeustoimien tekemisestä.

Oikeustoimikelpoisuus ja tämän menettäminen on arvioitava yksityiskohtaisesti henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Mitään yleisiä rajanvetoja aiheesta ei voida tehdä, vaan jokainen tapaus on arvioitava yksittäisenä kokonaisuutena. Arviointi tehdään prosessissa, jossa päätetään henkilön oikeustoimikelpoisuudesta. Toimielimenä arvioinnissa on siis joko holhousviranomainen tai käräjäoikeus. Käytännössä edunvalvonnan tarve ja oikeustoimikelpoisuuden selvittäminen tapahtuvat lääkärintodistuksella ja -lausunnolla. Lääkärinlausunnolla on tarkoitus vastata kysymykseen: kykeneekö henkilö huolehtimaan omasta varallisuudestaan ja muista eduistaan? Oikeustoimikelvottomaksi voidaan julistaa esimerkiksi vakavasta dementiasta kärsivä henkilö.

Myös silloin kun henkilö itse ilmoittaa tarvitsevansa edunvalvontaa, on ensin selvitettävä, vastaako edunvalvonta henkilön omaa todellista tahtoa, vai jonkun muun tahtoa. Edunvalvonnan perimmäisenä tarkoituksena on päämiehen etujen valvominen ja siksi kaikkia edunvalvontaan liittyviä toimia onkin punnittava tämän etujen nimissä.

Vinkit

- Henkilö saattaa menettää oikeustoimikelpoisuutensa tilapäisesti tai pysyvästi ja osittain tai kokonaan

- Arviointi tehdään jokaisessa tapauksessa erikseen, yleisin tapa on lääkärinlausunto tai –todistus henkilön kyvystä hoitaa asioitaan

Varoitukset

- Myös silloin kun henkilö itse ilmoittaa tarvitsevansa edunvalvontaa, on ensin selvitettävä, vastaako edunvalvonta henkilön omaa todellista tahtoa

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa