- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti kelpoisuutta tehdä itseään ja omaisuuttaan koskevia oikeustoimia kuten sopimuksia. Lähtökohtaisesti oikeustoimikelpoisia ovat kaikki 18-vuotta täyttäneet, ja vajaavaltaisia sen sijaan kaikki alaikäiset. Täysi-ikäisenkin oikeustoimikelpoisuutta voidaan kuitenkin rajoittaa oikeuden päätöksellä joko osittain joidenkin oikeustointen taikka omaisuuden osalta, tai julistamalla henkilö kokonaan vajaavaltaiseksi. Jos henkilön oikeustoimikelpoisuutta rajoitetaan, tulee hänelle määrätä edunvalvoja hoitamaan niitä asioita, joiden osalta rajoitus on tehty. Alaikäisen edunvalvojia ovat yleensä hänen huoltajansa. Edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä myös tilanteissa, joissa henkilön oma oikeustoimikelpoisuus säilyy ennallaan. Edunvalvoja voi siis olla myös täysin oikeustoimikelpoisella henkilöllä.
Sopimusten teko edellyttää henkilöltä oikeustoimikelpoisuutta, eikä vajaavaltainen siten voi tehdä sopimuksia kuin tietyissä poikkeustapauksissa, joista on laissa säädetty. Tällaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi vajaavaltaisen oikeus määrätä omalla työllään vajaavaltaisuuden aikana ansaitsemastaan omaisuudesta, sekä vajaavaltaisen oikeus tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia. Esimerkiksi 15 vuotta täyttänyt saa määrätä kesätyöansioidensa käytöstä itse, ja kaikki vajaavaltaiset saavat ostaa kaupasta tavanomaisia hyödykkeitä käyttöönsä. Jos henkilön oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu vain osittain, ei hän saa tehdä sopimuksia rajoituksen piiriin kuuluvista asioista, mutta muista asioista hän saa sopia vapaasti.
Sopimus, jonka vajaavaltainen on ilman edunvalvojan suostumusta solminut, ei sido vajaavaltaista, ellei edunvalvoja sitä hyväksy. Henkilö voi myös itse hyväksyä sopimuksen, kun hänestä tulee täysivaltainen. Esimerkkinä tästä on, jos henkilö täysi-ikäistyttyään hyväksyy alaikäisenä tekemänsä sopimuksen. Rajoitetun oikeustoimikelpoisuuden omaavan henkilön lisäksi myös sopimuksen toinen osapuoli saa irtautua tekemästään sopimuksesta aina edellä mainittuun hyväksymiseen tai sopimuksen täyttöön saakka. Vetäytymiseen ei kuitenkaan ole oikeutta sinä aikana, mikä menee edunvalvojan suostumuksen hankkimiseen tai hyväksymiseen, mikäli sopimuskumppani on tiennyt henkilön vajaavaltaisuudesta. Jos kuitenkin sopimuskumppanilla on tästä tiedosta huolimatta ollut syytä olettaa, että vajaavaltaisella on oikeus tehdä kyseinen sopimus, on vetäytyminen mahdollista.
Jos sopimus ei tule osapuolia sitovaksi, tulee kummankin osapuolen palauttaa se, mitä hän on sopimuksen perusteella vastaanottanut, tai jos tämä ei ole mahdollista, korvattava sen arvo. Pahimmassa tapauksessa sopimuksenteon lähtötilanteen palauttaminen voi olla huomattavan vaikeaa ja aiheuttaa osapuolille hankaluuksia myös suhteissa muihin tahoihin. Tämän vuoksi erityisesti taloudellisesti merkittäviä sopimuksia solmittaessa on aina syytä varmistua siitä, että sopimuskumppani on oikeustoimikelpoinen.
Huomattavaa on, että vajaavaltaisen kanssa tehty sopimus voi purkaantua, vaikka toisella osapuolella ei ole sopimusta solmiessa käynyt mielessäkään tämän olevan vajaavaltainen. Sopimusta tehdessä on siis tärkeää tarkistaa vastapuolen ikä esimerkiksi henkilökortista. Lisäksi Digi- ja väestötietovirasto pitää holhousasioiden rekisteriä, josta on madollista saada todistuksia henkilön oikeustoimikelpoisuuden mahdollisista rajoituksista.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ainoastaan oikeustoimikelpoinen henkilö voi tehdä itseään sitovia oikeustoimia
- Rajoitetun oikeustoimikelpoisuuden tai vajaavaltaisen henkilön kohdalla tarvitaan edunvalvojan suostumus sopimukseen
- Vaihtoehtoisesti riittää, jos henkilö täysivaltaistuttuaan hyväksyy sopimuksen, jonka teki vajaavaltaisuutensa aikana
Varoitukset
- Sopimusta solmiessa on tärkeä olla tietoinen vastapuolen oikeustoimikelpoisuudesta, jotta välttyy sopimuksen purkautumiselta
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa