Minilex - Lakipuhelin

Oikeustoimikelpoisuus ja oikeudellinen toimintakyky

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Oikeudellinen toimintakyky tarkoittaa henkilön kykyä tehdä toimia, joilla on oikeudellista merkitystä.  Oikeudellisen toimintakyvyn ajatellaan jakautuvan oikeustoimikelpoisuuteen ja oikeudelliseen vastuunalaisuuteen.

Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa, että henkilö voi antaa ja vastaanottaa sitovia oikeudellisia tahdonilmaisuja, joilla perustetaan, muutetaan tai kumotaan henkilön omaa etua toteuttavia oikeuksia tai velvollisuuksia. Tavallisena esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi sopimuksen solmiminen. Oikeustoimikelpoinen voi myös esimerkiksi ajaa asiaansa viranomaisessa, käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja tehdä testamentin. Oikeustoimikelpoisuus on välttämätön arkisen kanssakäymisen kannalta.

Oikeustoimikelpoisuus luo henkilölle oikeuksia ja velvollisuuksia. Siksi se on täysimääräisesti vain niillä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi. Täysi oikeustoimikelpoisuus on lähtökohtaisesti jokaisella 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä. Oikeustoimikelpoisuus kuuluu henkilön itsemääräämisoikeuteen ja on ihmisarvon lähtökohtainen perusedellytys. Sitä voidaan rajoittaa vain, jos henkilö ei itse kykene hoitamaan asioitaan. Rajoituksesta päättää yleensä tuomioistuin, toisinaan maistraatti. Tällaisessa tapauksessa henkilölle määrätään edunvalvoja huolehtimaan hänen asioistaan.

Myös henkilöt, jotka eivät ole täysin oikeustoimikelpoisia, voivat tehdä joitakin oikeustoimia. Esimerkiksi alaikäiset lapset saavat itsenäisesti tehdä sellaisia ostoksia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Lisäksi vajaavaltainenkin henkilö saa lähtökohtaisesti päättää itse omien työansioidensa käytöstä. Monissa eri laeissa säädetään, mitä vajaavaltainen voi tietyissä prosesseissa tehdä. Lähtökohtaisesti vajaavaltainen ei ole esimerkiksi oikeudenkäyntikelpoinen, vaan hänen puhevaltaansa oikeudenkäynnissä käyttää edunvalvoja tai tämän valtuuttama lakimies. Kuitenkin vajaavaltainen saa käyttää puhevaltaa esimerkiksi, jos hän saa tehdä oikeustoimen, jota riita koskee. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt käyttää itse puhevaltaa henkilöään koskevassa oikeudenkäynnissä. Laki on melko samanlainen myös hallintoasiassa ja hallinto-oikeudenkäynnissä.

Oikeudellinen vastuunalaisuus taas tarkoittaa sitä, että henkilö on vastuussa tekojensa oikeudellisista seuraamuksista. Oikeudellinen vastuunalaisuus alkaa jo ennen oikeustoimikelpoisuutta. Henkilön rikosoikeudellinen vastuu alkaa, kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Sitä nuorempiin voidaan kohdistaa vain lastensuojelutoimenpiteitä. Sen sijaan vahingonkorvausvastuulle ei ole säädetty alaikärajaa. Vastuu ei ole automaattisesti huoltajalla, vaan huoltajan vastuu edellyttää erikseen todettavaa laiminlyöntiä alaikäisen valvonnassa. Lain mukaan alle 18-vuotias korvaa määrän, joka katsotaan kohtuulliseksi hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden. Käytännössä alakouluikäisiäkin on poikkeuksellisesti tuomittu maksamaan vahingonkorvausta. Tavanomainen vahingonkorvausvastuu alkaa kuitenkin lain mukaan henkilön täyttäessä 18 vuotta, tosin silloinkin mielenterveydelliset syyt voivat vaikuttaa vahingonkorvausvelvollisuutta alentavasti.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa