Minilex - Lakipuhelin

Vajaavaltainen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kaikki luonnolliset henkilöt eli ihmiset ovat oikeuskelpoisia syntymästään kuolemaansa saakka. Tämä tarkoittaa, että he voivat olla oikeuksien ja velvollisuuksien kantajina. Vaikka henkilö on oikeuskelpoinen, ei hän välttämättä kuitenkaan ole oikeustoimikelpoinen, eli kelpoinen itse määräämään oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tällaista henkilöä kutsutaan vajaavaltaiseksi. Vajaavaltainen ei pääsääntöisesti saa itse vallita omaisuuttaan tai tehdä merkittäviä sopimuksia taikka muita oikeustoimia. Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat ja sellaiset 18 vuotta täyttäneet, jotka on julistettu vajaavaltaisiksi tuomioistuimen toimesta. 

Syitä vajaavaltaiseksi julistamiseen on useita. Yleisimpiä ovat kuitenkin sairaus tai vanhuus, joiden johdosta henkilö ei kykene enää yksin ajamaan etujaan ja oikeuksiaan. Vajaavaltaiseksi julistamalla ja edunvalvonnan piiriin asettamalla halutaan käytännössä suojata päämiestä esimerkiksi luovuttamasta omaisuuttaan ilmaiseksi tai aivan liian halvalla, taikka tulemasta huijatuksi.

Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita asioita hoitaa edunvalvoja. Vajaavaltainen henkilö ei voi toimia toisen vajaavaltaisen edunvalvojana. Päämies voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Lahja tai irtainta omaisuutta koskeva lahjanlupaus, joka on annettu vajaavaltaiselle ilman edunvalvojan myötävaikutusta, sitoo antajaa, jos vajaavaltainen on ymmärtänyt asian merkityksen.

Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, ja siitä, minkä edunvalvoja on antanut hänen vallittavakseen. 15 vuotta täyttänyt voi siten määrätä esimerkiksi kesätyöstä saaduista ansioistaan. Vajaavaltaisella on oikeus määrätä myös edellä mainitun omaisuuden tuotosta. Jos vajaavaltainen käyttää oikeuttaan tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan tai jos siihen on ilmeinen vaara, edunvalvoja voi ottaa hoitoonsa omaisuutta siltä osin kuin se on tarpeen vajaavaltaisen edun suojaamiseksi. Jos toimenpide koskee vajaavaltaisen työansiota, siihen on hankittava holhousviranomaisen eli Digi- ja väestötietoviraston suostumus. 

Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ole ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä kuitenkin sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.

Vajaavaltaisuuden perusteista ja vajaavaltaisen asemasta säännellään holhoustoimilaissa. Vajaavaltainen ei esimerkiksi saa asettua ehdolle eduskuntavaaleissa tai toimia kunnan luottamustehtävässä, mutta hän saa tehdä vähäisiä ja tavanomaisia oikeustoimia (kuten hyödykkeiden osto) omassa elämässään.

Ketään ei saa julistaa vajaavaltaiseksi, jos muut mahdolliset toimenpiteet ovat riittäviä turvaamaan hänen etunsa. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilön oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen tai määräys, jonka mukaan henkilö saa tehdä oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojansa kanssa. Toisinaan vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Henkilöä koskevia asioita ovat esimerkiksi avioliiton solmiminen ja isyyden vahvistaminen.

Vinkit

- Kaikki henkilöt ovat oikeuskelpoisia, mutta henkilön oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa

- Vajaavaltaisia ovat kaikki alle 18-vuotiaat ja henkilöt, jotka tuomioistuin on määrännyt vajaavaltaisiksi

- Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita asioita hoitaa edunvalvoja, alaikäisillä edunvalvojana toimii yleensä huoltaja

- Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, ja siitä, minkä edunvalvoja on antanut hänen vallittavakseen

Varoitukset

- Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ole ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan

- Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä kuitenkin sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa