Minilex - Lakipuhelin

Oikeustoimikelpoisuuden selvittäminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lähtökohtaisesti kaikki täysi-ikäiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia, eli he voivat itsenäisesti määrätä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Täysi-ikäisen henkilön oikeustoimikelpoisuus voi kuitenkin olla rajoitettua, jolloin esimerkiksi hänen taloudellisia asioitaan hoitaa edunvalvoja. Mikäli henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi, hän lähtökohtaisesti menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Alaikäiset henkilöt ovat rajoitetusti oikeustoimikelpoisia, eli heillä ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta. Luonnollisen henkilön oikeustoimikelpoisuutta voidaan joutua selvittämään esimerkiksi silloin, kun hänen oikeustoimikelpoisuutensa epäillään heikentyneen sairauden takia. Käytännössä kyse on tällöin henkilön edunvalvonnan tarpeen selvittämisestä. 

Edunvalvonnan tarpeen selvittäminen lähtee liikkeelle joko henkilön omasta hakemuksesta holhousviranomaiselle eli Digi- ja väestötietovirastolle tai käräjäoikeuteen tai toisen henkilön tekemästä ilmoituksesta. Ilmoituksen toisen henkilön edunvalvonnan tarpeen selvittämisestä voi tehdä esimerkiksi perheenjäsen. Lainsäädäntö antaa kuitenkin mahdollisuuden jokaiselle, jolla on tieto edunvalvonnan tarpeessa mahdollisesti olevasta henkilöstä, tehdä ilmoituksen. Esimerkiksi henkilö, joka on työnsä puolesta tekemisissä toisen henkilön elämässä ja epäilee, että toinen henkilö ei enää kykene hoitamaan asioitaan, voi tehdä ilmoituksen. Ilmoituksen voi vaitiolovelvollisuuden estämättä tehdä esimerkiksi pankin henkilökunta tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Ilmoitus tehdään holhousviranomaisena toimivalle Digi- ja väestötietovirastolle, joka aloittaa edunvalvonnan tarpeen selvittämisen.

Oikeustoimikelpoisuuden arvioinnissa merkittävä rooli on henkilöstä laadittavalla lääkärinlausunnolla. Lääkärinlausunnolla pyritään selvittämään sitä, onko henkilö kykeneväinen valvomaan etuaan sekä huolehtimaan itseään sekä varallisuuttaan koskevista asioista. Lisäksi edunvalvonnan tarvetta selvitetään henkilön kuulemisella, mikäli hän ymmärtää asian merkityksen. Tarvittaessa asiassa voidaan kuulla myös henkilön perheenjäseniä tai muita läheisiä. Holhousviranomaisella on lisäksi mahdollisuus pyytää asiassa lausuntoja ja selvityksiä eri viranomaisilta. Edunvalvojan määrää tilanteesta riippuen joko holhousviranomainen tai käräjäoikeus, mutta päätöksen henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta voi tehdä ainoastaan tuomioistuin. Edunvalvonnan tarpeen selvittämisessä ja mahdollisessa oikeustoimikelpoisuuden rajoittamisen tilanteessa on keskeistä huomioida, että henkilön toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää, kuin on tarpeen hänen etujensa suojaamiseksi. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa