Minilex - Lakipuhelin

Mitä ovat asianomistajarikokset?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Asianomistajarikos tarkoittaa sitä, että asianomistajalla on aloiteoikeus syytteen nostamisen suhteen. Asianomistajarikoksen vastakohta on virallisen syytteen alainen rikos, josta virallinen syyttäjä voi oma-aloitteisesti, ilman asianmistajan myötävaikutusta nostaa syytteen. On myös olemassa niin sanottuja sekamuotoisia rikoksia, jotka lähtökohtaisesti ovat asianomistajarikoksia, mutta tiettyjen edellytysten täyttyessä virallinen syyttäjä saa nostaa myös tällaisesta rikoksesta syytteen oma-aloitteisesti. Seuraavassa esitellään lyhyesti kaikki asianomistajarikokset.

Yleistä järjestystä vastaan tehdyistä rikoksista ilkivalta on asianomistajarikos, jos teko ei kohdistu yleiseen järjestykseen. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista, jossa markkinointi kohdistuu vastaanottajaan ilman tämän lupaa, ei saa syyttää ilman asianomistajan myötävaikutusta.

Syyttäjä ei saa syyttää pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon, jos asianomistaja ei halua viedä asiaa oikeuteen. Poikkeuksena tästä on tilanne, jossa yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Sama koskee seksuaalista hyväksikäyttöä, joka kohdistuu tekijää kypsymättömämpään alaikäiseen tai jossa käytetään hyväksi uhrin erityistä riippuvuussuhdetta tekijään.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista viisitoista vuotta vanhempaan kohdistunut lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, samoin kuin vammantuottamus.

Yksityisyyden, rauhan ja kunnianloukkausrikoksista kaikki muut paitsi törkeä julkisrauhan rikkominen ovat tällaisia rikoksia. Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksesta ja sen törkeästä muodosta valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin nostaa syytteen jos rikoksen tieto on levitetty joukkotiedotusvälineellä. Sama koskee tilannetta, jossa yleinen etu vaatii syytettä.

Tuottamuksellinen vapaudenriisto, pakottaminen ja laiton uhkaus eivät ole syyttäjän vapaasti syytettävissä. Asianomistajan aloitteellisuuden puuttuessa syyte voidaan nostaa ensimmäisessä ja toisessa rikoksista, jos rikoksessa on käytössä hengenvaarallinen väline. Myös yleinen etu voi olla syytteen nostamisen peruste.

Asianomistajan ilmoitus ja rikoksen erittäin tärkeää yleistä etua vaarantava luonne voivat johtaa varkaus- kavallus- ja luvattoman käytön rikoksista syytteen nostamiseen seuraavissa teoissa: Näpistys, lievä kavallus, luvaton pyynti, hallinnan loukkaus ja vakuusoikeuden loukkaus sekä luvattoman käytön kaikki muodot.

Elinkeinorikoksista vain kilpailumenettelyrikoksesta, yritysvakoilusta, yrityssalaisuuden rikkomisesta tai väärinkäytöstä syyttäminen edellyttää asianomistajan myötävaikutusta tai sitä seikkaa, että rikos loukkaa tärkeää yleistä etua.

Kätkemisrikkomuksessa syyttäjä saa syyttää, jos asianomistaja niin haluaa. Jos tämä suhtautuu kielteisesti, niin syytteen saa tästä huolimatta nostaa erittäin painavan, yleisen edun niin vaatiessa.

Vahingontekorikoksista vahingonteossa ja sen lievässä muodossa syyttäjä ei saa oma-aloitteisesti nostaa syytettä.

Lievä petos ja luottamusaseman väärinkäyttö ovat petosrikosten asianomistajarikoksia. Lievän petoksen syyttämisestä päättää yksin vahinkoa kärsinyt, mutta luottamusaseman väärinkäytön syyttäjä saa viedä oikeuden eteen tietyillä edellytyksillä. Ensimmäinen mahdollisuus tähän tulee, jos rikoksen tekijä on asianajaja tai muu julkisen valvonnan alainen toimija. Toinen vaihtoehto on, että tehtävä perustuu lakiin tai viranomaisen määräykseen. Myös rikos voi kohdistua julkisen valvonnan alaiseen toimintaan. Kolmas mahdollisuus syytteen nostamiselle ilman asianomistajan lupaa on, että kyseessä on erittäin tärkeä yleinen etu.

Tieto- ja viestintärikoksista vain henkilörekisteririkos ja tietoliikenteen häirintä eivät ole asianomistajarikoksia. Muiden kohdalla syyttäjällä on oikeus nostaa oma-aloitteisesti syyte vain, jos asianomistaja niin haluaa tai jos yleinen erittäin tärkeä etu niin vaatii. Sama koskee tilannetta, jossa rikoksen tekijä on posti- tai teletoimintaa harjoittavan laitoksen työntekijä. Salassapitorikoksen tai – rikkomuksen kohdalla on sellainen varaus, että rikoksen tulee kohdistua yksityisen henkilön tietoihin, jotta se olisi asianomistajarikos. Ennen syytteen nostamista syyttäjän pitää olla valmis kuulemaan tietosuojavaltuutettua.

Velallisrikkomus ja velkojansuosinta ovat asianomistajarikoksia. Syyttäjällä ei ole syyteoikeutta, jos asianomistaja ei halua syytettä nostettavan.

Luonnonvararikoksien kohdalla kalastusrikoksesta, metsästysrikoksesta ja laittoman saaliin kätkemisestä syyttäjä saa nostaa syytteen vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi. Sääntö koskee vain rikoksia, joissa loukataan ainoastaan asianomistajan oikeutta. Näissä tapauksissa minkään julkisen tahon etu ei ole asiassa kyseessä.

Aineettomien oikeuksien loukkauksista asianomistajarikoksia ovat kaikki muut, paitsi teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos. Näissä rikoksissa virallinen syyttäjä saa nostaa asiassa syytteen vain, jos asianomistaja ei tee sitä. Toinen vaihtoehto on, että erittäin tärkeä yleinen etu vaatii asian selvittämistä. Myös silloin syyttäjä saa laittaa asian vireille tuomioistuimessa.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa