Minilex - Lakipuhelin

Rikoslain yleiset opit

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Rikoslain yleiset opit uudistettiin suhteellisen laajasti uudistuksella, joka tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Rikoslain yleisiä oppeja ei ole kuitenkaan tyhjentävästi kirjattu rikoslakiin. Monet yleisten oppien kysymykset jäävät oikeustieteen ja oikeuskäytännön varaan. Rikosoikeuden yleiset opit käsittävät kuitenkin ainakin kysymyksen rikoksen rakenteesta, rikosoikeudellisesta vastuuperusteista, erottelun tahallisuuden ja tuottamuksen välillä sekä esimerkiksi yritys- ja osallisuusoppeja. Rikosoikeuden yleiset opit pyrkivät siis yleensä hahmottamaan sitä, mikä on rikos ja millä perusteella joku on syyllistynyt rikokseen vai ei. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista käydä läpi kaikkia rikosoikeuden yleisiä oppeja aiheen laajuudesta johtuen.

Rikos on laissa rangaistavaksi määritelty inhimillinen teko. Rikoksen rakenne on olennaisessa osassa, kun puhutaan rikoslain yleisistä opeista. Rikoksen rakenne auttaa hahmottamaan rikosoikeudellisen vastuun muodostumista. Rikoksen rakenteesta on suhteellisen pitkälle menevä yksimielisyys. Rikoksen katsotaan olevan tunnusmerkistön mukainen oikeudenvastainen ja tekijässään syyllisyyttä osoittava teko. Jotta henkilöllä olisi vastuu rikoksesta tulee teon siis ensinnäkin täyttää erityinen tunnusmerkistö (esimerkiksi pahoinpitely). Teon tulee myös olla oikeudenvastainen. Oikeudenvastaisuus tarkoittaa sitä, että tekoon ei sovellu mikään oikeuttamisperuste, esimerkiksi hätävarjelu. Tekohan voi sinänsä näyttää pahoinpitelyltä, mutta jos kyseessä on hätävarjelutilanne ei tekijä ole rikosoikeudelliseti vastuussa teosta. Lisäksi tekijän tulee olla syyllinen tekoonsa. Syyllisyys tarkoittaa sitä, että tekijä ei ole esimerkiksi alle 15-vuotias tai hänellä ei ole mielenterveydellisiä ongelmia. Toisin sanoen tekijän tulee olla rikosoikeudellisesti syyntakeinen.

Rikosoikeuden yleisiin oppeihin kuuluu olennaisesti myös tahallisuusoppi. Lähtökohtaisesti rikoslaissa mainittu teko on rangaistavaa vain tahallisena. Teko on tuottamuksellisena rangaistava ainoastaan mikäli säännös erikseen näin sanoo. Tuottamuksellisissa teoissa on kyse siitä, että tekijä huolimattomuudellaan aiheuttaa jonkin kielletyn seurauksen.

Tahallisuus on rikosoikeuden näkökulmasta suhteellisen teoreettinen asia ja tulee erottaa siitä, minkä maallikko monesti katsoo tahalliseksi. Vaikeimmat tahallisuuden rajanvedot oikeus tekee yleensä esimerkiksi harkitessaan onko yksittäisessä teossa kyse taposta vai kuolemantuottamuksesta. Arvioitaessa tahallisuutta kysymys on siitä, mikä tekijän katsotaan teon hetkellä ajatelleen tai tahtoneen. Esimekiksi puukottaessaan toista tekijä ei välttämättä tavoittele uhrin kuolemaa tai edes ajattele kuoleman olevan mahdollinen seuraus. Tällöin kyse on kuolemantuottamuksesta, sillä tappo edellyttää tahallisuutta. Sinänsä tekijä on toisaalta tahallaan toista iskenyt puukolla, mutta rikosoikeudellisessa tahallisuusarvioinnissa on kyse nimenomaan tahallisuudesta suhteessa seuraukseen. Tahallisuuden arvioinissa on monesti kyse tekijän motiivien arvioinnista sekä sen arvioinnista, kuinka suurella todennäköisyydellä tekijä on arvioinut tietyn seurauksen tapahtuvan.

Rikoslain yleiset opit ovat hyvin laaja ja teoreettinenkin aihe. Rikoslain yleiset opit saavat myös tarkentavaa merkitystä yksittäisen rikoksen yhteydessä. Esimerkiksi tahallisuus tai yrityksen arviointi ei välttämättä ole samankaltaista kaikkien rikosten yhteydessä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa