Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja syyteoikeus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Syyteoikeudesta ei säädetä rikoslaissa vaan laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Laki erottaa toisistaan virallisen syytteen alaiset rikokset ja asianomistajarikokset. Syyttäjän ensisijainen syyteoikeus koskee kuitenkin paitsi virallisen syytteen alaisia rikoksia myös asianomistajarikoksia.

Kun kysymys on virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, syyttäjän on nostettava syyte syytekynnyksen ylittyessä. Jos kysymys on asianomistajarikoksesta, syyttäjä saa nostaa rikoksesta syytteen vain, jos asianomistaja on ilmoittanut rikoksen syytteeseen pantavaksi. Syyttäjällä on oikeus nostaa asianomistajarikoksesta syyte ilman asianomistajan syyttämispyyntöä vain laissa säädetyissä rajatuissa tilanteissa. Syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus, oli kysymys sitten virallisen syytteen alaisesta rikoksesta tai asianomistajarikoksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että asianomistajalla ei ole oikeutta nostaa rikoksesta syytettä itse.

Asianomistajalla on ainoastaan toissijainen syyteoikeus. Asianomistajalla on oikeus nostaa rikoksesta syyte, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. Asianomistajalla on oikeus nostaa syyte myös tilanteessa, jossa esitutkintaa ei toimiteta tai se keskeytetään tai lopetetaan esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän päätöksellä. Lisäksi asianomistaja voi nostaa rikoksesta itse syytteen tilanteessa, jossa esitutkintatoimenpiteiden suorittamista on siirretty tutkinnanjohtajan päätöksellä. Jokaisella asianomistajalla on oikeus käyttää tätä toissijaista syyteoikeuttaan.

Asianomistajalla on ensisijainen syyteoikeus eli oikeus nostaa syyte syyttäjän toimenpiteistä riippumatta vain, kun kysymys on väärästä ilmiannosta. Henkilö, jota on syytetty rikoksesta tai jota vastaan on tehty syyttämispyyntö, saa nostaa syytteen väärästä ilmiannosta itse. Hänen ei siis tarvitse jäädä odottamaan sitä, päättääkö syyttäjä nostaa syytteen vai ei.

Asianomistajan on syytä olla varovainen, ettei hän menetä syyteoikeuttaan. Asianomistajalla on oikeus ottaa ajaakseen syyte, jonka syyttäjä tai toinen asianomistaja on peruuttanut. Jos asianomistaja ei ota syytettä ajaakseen, hän menettää syyteoikeutensa. Jos asianomistaja peruuttaa syyttämispyyntönsä, hänellä ei ole oikeutta esittää uutta syyttämispyyntöä asiassa. Jos asianomistaja peruuttaa syytteensä tai luopuu syytteen nostamisesta tai ajamisesta, menettää hän syyteoikeutensa.

Huomaathan, että alla oleva asiakirjamalli sisältää vain yleistä oikeudellista tietoa ja eikä se siten sellaisenaan välttämättä sovellu käytettäväksi kaikissa yksittäistapauksissa. Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450. Voit myös pyytää lakimiestä laatimaan asiakirjasi tai sopimuksesi valmiiksi alusta loppuun.

Tässä näet esimerkinomaisen asiakirjamallin kantelusta koskien syyttämättäjättämispäätöstä suuntaa-antavine täyttöohjeineen ilmaiseksi:

KANTELU SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTÖKSESTÄ

KANTELIJA                         
Mikko Mallikas ([henkilötunnus]) 
Mallikatu 1
00100 Helsinki

ASIA                                   
Kantelu koskien syyttäjä Essi Esimerkin tekemää syyttämättäjättämispäätöstä rikosasiassa nro: 82/555/5555J

SELVITYS                            
Rikosasiassa 82/555/5555J kantelija Mikko Mallikas on ollut asianomistajan asemassa tapahtumassa, jossa häntä on syytetyn toimesta lyöty useita kertoja ylävartaloon.
Poliisi on suorittanut asiassa esitutkinnan, ja esitutkintamateriaalin liitteenä ovat valokuvat ja lääkärintodistus vammoista. Esitutkintamateriaaliin sisällytetyistä kuulustelukertomuksista ilmenee myös rikosilmoituksen tehneen poliisipartion silminnäkijän havainnot pahoinpitelystä.
Syyttäjä Essi Esimerkki teki asiasta syyttämättäjättämispäätöksen, jossa hän lausui, että esitutkintamateriaalin perusteella ei ole riittävää näyttöä epäillä syytetyn N.N syyllistyneen rikokseen. Katson, että syyttämättäjättämispäätös on tehty vailla perusteita ja huolimattomasti.

PERUSTELUT                     
Katson, että syyttäjä Essi Esimerkki on ylittänyt harkintavaltansa rajat ja jättänyt syytteen nostamatta asiassa, jossa näyttöä on riittävästi syytteen nostamiseksi. Asiassa tulisi nostaa syyte, vastoin syyttäjä Essi Esimerkin päätöstä.
Syyttäjän tulisi nostaa syyte, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Syyte on tapauksessa jätetty nostamatta, vaikka näyttöä on riittävästi. Syyttämättäjättämispäätös on myös perusteltu puutteellisesti. Rikos ei myöskään ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, ja rikoksesta voidaan tuomita ankarampi rangaistus kuin sakko.

AIEMMAT KANTELUT       
Asiaa ei ole saatettu vireille muille tahoille.

LIITTEET                             
Liite 1. Syyttämättäjättämispäätös
Liite 2. Esitutkintamateriaali

AIKA JA PAIKKA                
Helsingissä 29.08.2020

ALLEKIRJOITUS                 

________________________
Mikko Mallikas

 

--

TÄYTTÖOHJEET
Asiakirja on tarkoitettu muokattavaksi tapauskohtaisesti. Asiakirjamallissa oleva teksti on esimerkkitapauksesta. Asiakirjamallin käyttäjän tulee korvata asiakirjamallissa olevat tekstikentät. Asiakirjamallin jokaiseen kohtaan tulee kirjoittaa soveltuvat tekstit ja malliteksti tulee poistaa.

OHJEET KANTELUN TEKEMISEKSI
Kantelu syyttämättäjättämispäätöksestä tehdään valtakunnansyyttäjälle Syyttäjälaitokseen. On tärkeää huomata, että kantelun tekeminen ei ole virallinen muutoksenhakukeino syyttäjän päätökseen. Syyttäjälaitos kuitenkin tutkii kantelun ja huomattava osa kanteluista johtaa syytteen nostamiseen. Syyttäjälaitoksella on oikeus ottaa kaikki alempien syyttäjäviranomaisten tekemät ratkaisut uudelleen ratkaistavaksi.

Kantelun sisällölle ei ole muotovaatimuksia, joten kantelun voi tehdä vapaamuotoisesti. Eräitä seikkoja on kuitenkin syytä huomioida kantelua tehdessä. Kantelussa tulee eritellä tarkasti, mitä päätöstä tai menettelyä kantelu koskee ja kuka kantelija on. Vähintäänkin kantelussa on oltava kantelijan nimi ja osoite mutta mielellään myös puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Kun valituksen kohde ja kohteen toiminta eritellään tarkasti, mahdollistetaan asian tutkiminen. Kanteluun tulee myös sisällyttää perustelut syistä, joiden takia kantelija pitää syyttäjän päätöstä moitittavana. Mikäli asia on jo vireillä tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, tulee tämän käydä ilmi kantelusta. Kantelussa on hyvä myös ilmoittaa, mitä kantelija toivoo asiassa tehtävän. Lopuksi tulee vielä ilmoittaa kanteluun liitettävät liitteet.

Kantelun vaatimukset tulee perustella riittävän tarkasti ja huolellisesti. Huolellisella perustelulla varmistetaan, että kantelu tulee varmasti tutkituksi ja että kantelun tutkija osaa huomioida seikat, joita kantelija pitää tärkeänä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen perusteeseen, jonka nojalla syyttäjä on syyttämättäjättämispäätöksen tehnyt. Jos syyttäjä jättää syytteen nostamatta näytön puuttumisen takia, tulee kantelussa pyrkiä tuomaan esille ne seikat ja näytöt, jotka tukisivat syytteen nostamista. 
Neuvoja kantelun tekemiseksi saa Minilex-palvelun lakipuhelimesta numerosta 0600 12 450.

Asianomaisella on mahdollisuus turvautua omaan toissijaiseen syyteoikeuteensa. Syyttäjän tehdessä syyttämättäjättämispäätöksen, eikä valtakunnansyyttäjä kantelusta huolimatta määrää syytettä nostettavaksi, on asiaomistajalla oikeus itse nostaa syyte rikoksesta ja viedä asia näin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Asianomaisen turvautuessa omaan toissijaiseen syyteoikeuteensa tulee aina harkita lakimiehen hankkimista auttamaan prosessissa. Sopivan lakimiehen löydät soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa