Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko. Rikos voi olla vain sellainen teko, joka on tekohetkellä säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtaisesti Suomen rikoslaki on pyritty kirjoittamaan suhteellisen yksinkertaiseksi, jotta tavallinen kansalainen pystyisi lakia lukemalla saamaan selville, mitkä teot ovat rikoksia.
Rikos voidaan määritellä myös teoreettisemmin, jolloin rikoksen katsotaan olevan tunnusmerkistön mukainen, oikeudenvastainen ja syyllisyyttä osoittava teko. Rikoksen voidaan katsoa siis koostuvan tunnusmerkistön mukaisuudesta, oikeudenvastaisuudesta ja syyllisyydestä.
Minilexin lakipuhelin on niitä harvoja palveluita, joita suosittelen ystävilleni.
Mies, Länsi-Suomi
Lakimiehet ovat avuliaita ja löytävät ratkaisuja vaikeilta tuntuviin asioihin.
Nainen, Etelä-Suomi
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Nainen, Itä-Suomi
Rikos on siis sellainen teko, joka täyttää rikoksen erityisen tunnusmerkistön. Esimerkiksi pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Rikos on myös sellainen teko, joka on oikeudenvastainen. Esimerkiksi hätävarjelu on sellainen tilanne, joka poistaa teolta oikeudenvastaisuuden. Teko saattaa näyttää pahoinpitelyltä, mutta mikäli kyse on hätävarjelusta, kyse ei ole rikoksesta.
Syyllisyys liittyy nimenomaisesti tekijään. Tekijä voi olla syyntakeeton, jos hän on esimerkiksi mielisairas. Tällöin tekijä ei ymmärrä tekonsa tosiasiallista luonnetta eikä siten ole syyllinen rikokseen.