Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja ehdonalainen vapaus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suoritettuaan tietyn osan ehdottomasta vankeusrangaistuksestaan, rikoksentekijä vapautuu yleensä ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Koko tuomiota ei suoriteta vankilassa kuin poikkeustapauksissa. Ehdonalaiseen vapauteen päästetylle vankeusrangaistukseen tuomitulle määrätään koeaika ja mahdollinen valvonta.

Kuinka pian ehdonalaiseen vapauteen voi päästä?

Pääsääntöisesti ehdonalaiseen vapauteen vapautetaan sen jälkeen, kun ehdottomasta vankeusrangaistuksesta on suoritettu kaksi kolmasosaa. Esimerkiksi kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen tuomittu voi päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksestaan vankilassa 1 vuoden ja 4 kuukautta. Mikäli rikoksentekijä ei ole rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, ehdonalaiseen vapauteen voi päästä, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet. Kahden kolmasosan sääntöä sovelletaan siten rikoksen uusijoiden kohdalla. Nuorten, alle 21-vuotiaiden rikoksentekijöiden kohdalla ehdonalaiseen vapauteen pääseminen on mahdollista, kun vankeusrangaistuksesta on suoritettu yksi kolmannes. Edellä mainituista laskentasäännöistä huolimatta ehdonalaiseen vapauteen päästäminen on kuitenkin mahdollista vasta, kun vankeusrangaistuksesta on suoritettu vähintään 14 päivää.

Jos henkilö on tuomittu elinkautiseen vankeuteen, hänet voidaan laskea ehdonalaiseen vapauteen, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta. Alle 21-vuotiaan kohdalla vastaava aika on 10 vuotta.

Vangin ehdonalaista vapauttamista voidaan vangin suostumuksella lykätä, jos täytäntöönpantavaksi on tulossa uusia vankeusrangaistuksia tai sakon muuntorangaistuksia taikka vanki haluaa muusta perustellusta syystä vapauttamisensa lykkäämistä.

Ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä ilman vangin suostumusta, jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen estämiseksi. Jos ehdonalaiseen vapauteen pääsyä lykätään vangin suostumuksetta, on sitä koskeva päätös otettava uudelleenharkittavaksi enintään kuuden kuukauden väliajoin.

Ehdonalaiseen vapauteen ei siis automaattisesti pääse tietyn vankilassaoloajan jälkeen, vaan sitä voidaan lykätä erityisestä syystä.

Valvottu koevapaus

Ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsyä vanki voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle teknisin välinein ja muulla tavoin valvottuun koevapauteen. Valvottuun koevapauteen voi päästä kuusi kuukautta ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsyä. Koevapaus tulee käytettäväksi etenkin pitkiä rangaistuksia suorittavissa vankiryhmissä, joiden uudelleensijoittuminen vapauteen vaatii tavanomaista intensiivisempää ja nykyistä paremmin suunniteltua jälkihuoltoa. Valvotun koevapauden syyt ja perusteet ovat siten sosiaaliset.

Valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytyksiä ovat 1) koevapaus edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista ja vangin suostuminen valvontaan, 2) koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä vangin rangaistusajan käyttäytymisen perusteella, 3) vangilla on käytössään koevapauden täytäntöönpanoon soveltuva asunto tai oleskelupaikka, 4) vanki sitoutuu lääkehoitoon ja muuhun hoitoon, jos se on asetettu koevapauden ehdoksi, 5) vanki sitoutuu siihen, että Rikosseuraamuslaitos voi olla yhteydessä koevapauden täytäntöönpanoa valvoviin viranomaisiin ja nämä voivat ilmoittaa salassapidon estämättä Rikosseuraamuslaitokselle ehtojen rikkomisesta, 6) vanki sitoutuu noudattamaan yhteydenpitoa koskevia määräyksiä ja muita liikkumiseen liittyviä ehtoja, 7) vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja päihteettömyyden valvontaan sekä 8) vanki suostuu siihen, että Rikosseuraamuslaitos selvittää koevapaudessa käytettäväksi tarkoitetun asunnon ja muuhun toimintaan liittyvän osallistumispaikan soveltuvuuden koevapauden täytäntöönpanoon.

Myös elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan päästää valvottuun koevapauteen ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsyä.

Koeaika ja jäännösrangaistuksen täytäntöönpano

Kun vanki pääsee ehdonalaiseen vapauteen, alkaa koeaika, joka on vapauttamishetkellä jäljellä olevan jäännösrangaistuksen pituinen. Koeajan enimmäispituus on kuitenkin kolme vuotta. Käyttäytyminen koeaikana ratkaisee sen, pannaanko rangaistuksen loppuosa täytäntöön vai ei. Jos koeajan pituus on yli yksi vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai vanki itse sitä pyytää, ehdonalaiseen vapauteen päästetty asetetaan valvontaan. Valvonnan tarkoituksena on parantaa valvottavan kykyä kantaa vastuuta ja toimia yhteiskunnassa hyväksyttävällä tavalla. Valvontaan sisältyy sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia, esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia valvontahenkilön kanssa.

Jos ehdonalaiseen vapauteen päässyt syyllistyy koeaikana rikokseen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen tai yhdistelmärangaistukseen, tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta vaatia jäännösrangaistuksen pantavaksi täytäntöön kokonaan tai osittain. Edellytyksenä on myös se, että syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Koeajalla tehdystä rikoksesta ja täytäntöönpantavasta jäännösrangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus.

Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöön pantavaksi erityisesti, jos suurin osa koeajasta on suoritettu ennen rikosta, jäännösrangaistus on lyhyt, koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistus on lyhyt tai jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Elinkautiseen vankeusrangaistuksen kohdalla koeaika ja jäännösrangaistus ovat kolme vuotta. Jos ehdonalaiseen vapauteen päässyt suorittaa koeajan moitteettomasti, vapautuu hän elinkautisesta rangaistuksesta lopullisesti.

Vinkit

  • Ehdonalainen vapautuminen tarkoittaa vankeusrangaistuksen loppuosan suorittamista vapaudessa. Ehdonalaisen vapauden koeaika on jäännösrangaistuksen mittainen, kuitenkin enintään kolme vuotta
  • Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu vapautuu lopullisesti, kun hän on suorittanut ehdonalaiseen vapauteen päästyään kolmen vuoden koeaikansa moitteettomasti

Varoitukset

  • Vankeusajan moitittava käyttäytyminen voi estää ehdonalaiseen vapauteen pääsemisen
  • Jäännösrangaistus voidaan tuomita täytäntöönpantavaksi, mikäli ehdonalaiseen vapauteen päässyt syyllistyy koeaikana uusiin rikoksiin

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa