- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asianomistajarikos ja yleisen syytteen alainen rikos
Rikokset voidaan jakaa asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia, jolloin syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus asiassa. Asianomistaja voi tällöin nostaa syytteen ja ajaa asiaa tuomioistuimessa, mikäli syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta.
Asianomistajarikoksella puolestaan tarkoitetaan sitä, että asianomistajalla on aloiteoikeus syytteen nostamisen suhteen. Asianomistajarikoksista syyttäjä saa siis nostaa syytteen ainoastaan silloin, kun asianomistaja on ilmoittanut rikoksen syytteeseen pantavaksi. Toisin sanoen asianomistajan syyttämispyyntö ja rangaistusvaatimus ovat edellytyksiä sille, että rikos tutkitaan tuomioistuimessa. Syyttämispyynnön voi tehdä esimerkiksi rikosilmoituksen yhteydessä poliisille. Edellytyksenä on myös, että asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta rikoksen johdosta.
Asianomistaja on se henkilö, jonka oikeudellisesti suojattua etua rikos välittömästi loukkaa tai vaarantaa. Esimerkiksi vammantuottamuksen asianomistaja on henkilö, joka on loukkaantunut rikoksen johdosta. Aina ei kuitenkaan ole selvää, ketä on pidettävä rikoksen asianomistajana.
Toisaalta asianomistaja voi myös peruuttaa syyttämispyyntönsä, jolloin syyttäjä ei saa nostaa syytettä rikoksesta. Jos asianomistaja peruuttaa syyttämispyyntönsä, ei hän enää voi esittää syyttämispyyntöä uudelleen samasta rikoksesta. Peruuttaminen on lopullinen: syytteen peruuttamista ei voi peruuttaa. Virallisen syytteen alaisista rikoksista taas syyttäjä voi nostaa syytteen oma-aloitteisesti ja ilman asianomistajan myötävaikutusta silloin, kun syytekynnys ylittyy, vaikka asianomistaja ei olisikaan ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi tai vaatinut tekijälle rangaistusta.
Mitkä rikokset ovat asianomistajarikoksia?
Jako asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin tuli nykyisen, vuoden 1889 rikoslain, myötä. Rikoslaissa säädetään syyteoikeudesta ja siinä on mainittu kohdittain ne rikokset, joista syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman asianomistajan syyttämispyyntöä. Eli toisin sanoen ne rikokset, jotka ovat asianomistajarikoksia.
Asianomistajarikokset ovat yleensä vähäisiä ja lieviä, sakolla rangaistavia tekoja, joihin ei liity julkista intressiä. Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi vahingonteko, vammantuottamus, näpistys ja lievä pahoinpitely. Lisäksi rikoksen julkiseksi tuleminen saattaa aiheuttaa haittaa asianomistajalle ja myös asianomistajan omaa suhtautumista tekoon on painotettu. Syytteen nostaminen ja oikeuskäsittely saattaisi olla asianomistajan kannalta siinä määrin vaivalloista ja kiusallistakin, että myös vakavampi rikos on siitä syystä tehty asianomistajarikokseksi. Tämän vuoksi osa seksuaalirikoksista, kuten seksuaalinen ahdistelu, on asianomistajarikos, jos rikoksen uhri on täysi-ikäinen.
Rikoksen määräämistä virallisen syytteen alaiseksi puoltaa taas se, että rikoksentekijä voi esimerkiksi painostaa asianomistajaa peruuttamaan syyttämispyyntönsä, jolloin syyttäjä ei saa nostaa syytettä asianomistajarikoksesta. Lisäksi, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii, syyttäjä voi monien asianomistajarikosten kohdalla nostaa ja ajaa syytettä riippumatta asianomistajan tahdosta.
Erityistapauksia
On lisäksi olemassa niin sanottuja sekamuotoisia rikoksia, jotka ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, mutta joista syyttäjä saa kuitenkin nostaa syytteen, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi eräät vapauteen kohdistuvat rikokset ovat tällaisia. Tällöin asianomistajan on lähtökohtaisesti tehtävä syyttämispyyntö, mutta syyttäjä saa kuitenkin nostaa syytteen, jos teossa on käytetty hengenvaarallista välinettä tai erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Toinen tyyppiesimerkki on parisuhdeväkivalta, jossa syyttäjällä on syyteoikeus asianomistajan tahdosta riippumatta. Syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä, jos teko on kohdistunut tekijän puolisoon, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen henkilöön.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Jotta asianomistajarikos tutkittaisiin tuomioistuimessa, on asianomistajan tehtävä syyttämispyyntö ja vaadittava rangaistusta
- Rikosilmoituksen ja syyttämispyynnön voi tehdä myös Internetissä
Varoitukset
- Jos asianomistaja luopuu syyteoikeudestaan, ei hän voi enää myöhemmin vaatia rangaistusta samasta rikoksesta
- Jos asianomistaja ei vaadi tekijälle rangaistusta, hän menettää asiassa syyteoikeutensa
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa