Suomessa voimassa oleva rikoslaki on jaettu yleiseen ja erityiseen osaan. Rikoslain yleinen osa sisältää niin sanotut rikosoikeuden yleiset opit. Erityisessä osassa määritellään erilaiset yksittäiset rikoslajit ja näiden rikosten tunnusmerkistöt sekä rangaistusasteikot. Erityinen osa sisältää näin ollen rangaistavaksi säädetyn teon kuvauksen sekä kuvatun toiminnan rangaistusasteikon.
Rikosoikeuden yleisillä opeilla tarkoitetaan sääntöjä, jotka määrittelevät muun muassa rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä sekä rikosoikeudellisia vastuuvapausperusteita. Yleisten oppien on katsottu muodostavan rikosoikeuden ytimen, sillä rikosoikeuden yleiset opit ovat yhteisiä useimmille rikoslajeille. Oppien tarkoituksena on näin ollen systematisoida sekä hahmottaa Suomen rikosoikeudellisen järjestelmän rakennetta.
Rikosoikeudellisen vastuun lisäksi yleiset opit määrittelevät esimerkiksi rikoksen osallisuutta sekä yritystä koskevat säännöt. Myös rikoksesta seuraavat rangaistukset on luetteloitu rikoslain yleisessä osassa.
Minilexin lakipuhelin on niitä harvoja palveluita, joita suosittelen ystävilleni.
Mies, Länsi-Suomi
Lakimiehet ovat avuliaita ja löytävät ratkaisuja vaikeilta tuntuviin asioihin.
Nainen, Etelä-Suomi
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Nainen, Itä-Suomi
Rikosoikeuden yleiset opit voidaan jakaa edelleen vastuuoppiin ja seuraamusoppiin. Vastuuopin katsotaan sisältävän esimerkiksi syy-yhteyttä, tahallisuutta ja tuottamusta sekä rikoksen osallisuutta ja yritystä koskevan sääntelyn. Seuraamusoppi taas nimensä mukaisesti sisältää erilaisia rangaistuslajeja, kuten sakkoa ja vankeutta koskevan sääntelyn, sekä rangaistuksen määräämistä ja täytäntöönpanoa koskevat säännökset.
Yleiset opit sisältävät esimerkiksi erilaisia käsitteitä ja periaatteita, joilla pyritään hahmottamaan rikosoikeuden järjestelmän rakennetta. Rikosoikeuden yleisten oppien on vakiintuneesti katsottu sisältyvän erityisesti rikoslain 3-5 lukuihin.