Minilex - Lakipuhelin

Henkilön oikeustoimikelpoisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Henkilön oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä tehdä pätevästi oikeustoimia. Oikeustoimet ovat tahdonilmaisuja, joilla oikeussuhteita perustetaan, muutetaan tai kumotaan. Oikeustoimi voi olla esimerkiksi kiinteistökaupan solmiminen, testamentin tekeminen tai lahjan antaminen. Käytännössä henkilöt tulevat Suomessa täysi-ikäistyessään oikeustoimikelpoisiksi, mutta henkilöltä voidaan tarpeen vaatiessa poistaa oikeustoimikelpoisuus tai sitä voidaan myös rajoittaa.

Vajaavaltaisina pidetään alle 18-vuotiaita sekä tuomioistuimen päätöksellä vajaavaltaiseksi julistettuja henkilöitä. Vajaavaltaisille määrätään edunvalvoja, joka huolehtii niiden oikeustointen tekemisestä, joihin vajaavaltaisella ei ole oikeutta yksin ryhtyä. Useimmiten alle 18-vuotiaan edunvalvojana toimii hänen holhoojansa. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi, johon hänellä ei ole ollut kelpoisuutta ryhtyä, on lähtökohtaisesti pätemätön. Pätemättömyys voi kuitenkin korjautua, mikäli edunvalvoja hyväksyy oikeustoimen jälkeenpäin. Myös alaikäisen vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi voi pätevöityä, jos alaikäinen sen hyväksyy täysi-ikäiseksi tultuaan.

Kelvottomuus tehdä oikeustoimia ei kuitenkaan aina liity siihen, että henkilö olisi tuomioistuimen päätöksen tai alaikäisyytensä puolesta vajaavaltainen. Voidaan nimittäin tietyissä tilanteissa katsoa, että esimerkiksi henkilön terveydentila oikeustoimea tehtäessä on ollut sellainen, ettei tällä ole ollut oikeustoimikelpoisuutta. Esimerkiksi jos kiinteistön kaupassa myyjänä on toiminut dementoitunut henkilö, jota ei ole tuomioistuimen päätöksellä vielä julistettu vajaavaltaiseksi, voidaan kauppaa silti tietyssä tilanteessa pitää pätemättömänä. Tällöin puhutaan tosiasiallisesta oikeustoimikelvottomuudesta, josta toisena esimerkkinä on vahva humalatila. Oikeustoimen pätemättömyys ja oikeustoimikelpoisuus ovat siis kytköksissä henkilön ominaisuuksiin ja ymmärryskykyyn.

Sopimuksia solmittaessa sopimuksen osapuoli kantaa käytännössä riskin toisen sopijapuolen oikeustoimikelpoisuudesta. Mikäli sopimus esimerkiksi monen tuhannen euron auton kaupasta on tehty oikeustoimikelvottoman henkilön kanssa, eikä edunvalvoja myöhemmin hyväksy sopimusta, auton myyjä ei voi vaatia sopimuksessa pysymistä. Sopimuksentekotilanteessa osapuolten onkin hyvä varmistua niin pitkälle kuin se vain on mahdollista toisen osapuolen oikeustoimikelpoisuudesta. Hyvä ja helppo tapa on esimerkiksi tarkistaa toisen osapuolen henkilökortti silloin kun on epäilys siitä, että sopijapuoli on alaikäinen. Holhousviranomaisen holhousasioiden rekisteristä voidaan myös antaa todistuksia henkilön oikeustoimikelpoisuudesta.

Oikeushenkilöt, eli esimerkiksi yritykset ja säätiöt saavat oikeustoimikelpoisuutensa rekisteröinnillä. Oikeushenkilöiden oikeustoimikelpoisuuden käyttö tapahtuu kuitenkin eri toimielinten välityksellä.

Vinkit

- Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö voi antaa ja vastaanottaa sitovia oikeudellisia tahdonilmaisuja, joilla perustetaan, muutetaan tai kumotaan henkilön omaa etua toteuttavia oikeuksia tai velvollisuuksia

- Oikeustoimikelpoinen on täysi-ikäinen henkilö, jonka oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu eli toisin sanoen hän ei ole edunvalvonnan alainen

Varoitukset

- Jos sopimuksen osapuolena on vajaavaltainen, sopimus ei ole pätevä, vaikka vastapuoli ei olisikaan tiennyt vajaavaltaisuudesta

- Myös hetkellisen psyykkisen häiriön voidaan katsoa alentaneen henkilön oikeustoimikelposuutta, esimerkkinä vahva humalatila sopimusta tehtäessä

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa