Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvontaan liittyvästä lainsäädännöstä

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Edunvalvonnassa valvotaan niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun vastaavan syyn vuoksi voi itse huolehtia taloudellisista asioistaan. Kun väestö ikääntyy ja erilaiset muistisairaudet yleistyvät, edunvalvonnan tarve kasvaa tulevaisuudessa. Siksi alan keskeiset oikeussäännöt on syytä tuntea.

Alan keskeinen säädös on laki holhoustoimesta. Ennenhän edunvalvontaa kutsuttiin holhoukseksi; nykyään tätä nimitystä ei suositella, koska se antaa toiminnasta yksilöä alistavan kuvan. Samasta syystä nykyään puhutaan päämiehestä eikä holhokista. Edunvalvonnan ei näet pidä olla holhoavaa, vaan sen tulee kunnioittaa yksilön oikeuksia ja persoonaa. Silloinkin kun yksilön ymmärrys on heikentynyt, hänen oikeuksiaan tulee rajoittaa vain sen verran, kuin on välttämätöntä.

Laissa holhoustoimesta määritellään ensinnäkin alan keskeiset käsitteet. Sen mukaan esimerkiksi vajaavaltainen on alaikäinen henkilö tai vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen. Sekä alaikäisten että täysi-ikäisten edunvalvonnasta säädetäänkin samassa laissa, vaikka käytännössä heidän edunvalvontansa on melko erilaista. Kannattaa  huomata, että edunvalvonnassa on paljon myös täysi-ikäisiä, joita ei kuitenkaan ole julistettu vajaavaltaisiksi. On hyvin tavallista määrätä esimerkiksi päämiehelle edunvalvoja, mutta antaa hänen pysyä täysivaltaisena.

Laissa holhoustoimesta säädetään muun ohessa milloin henkilölle määrätään edunvalvoja ja milloin hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan. Lisäksi säädetään melko tarkasti edunvalvojan valtuuksista, tehtävistä ja rajoitteista. Edunvalvojahan voi olla joko päämiehen läheinen tai oikeusaputoimiston niin kutsuttu yleinen edunvalvoja, mutta laki on sama molemmille. Koska edunvalvontaan liittyy väärinkäytösten vaara, edunvalvojan valtaa rajoitetaan säätämällä kielloista, esteellisyydestä ja tiettyjen tointen luvanvaraisuudesta.

Lisäksi laissa holhoustoimesta säädetään muun muassa maistraateista, jotka valvovat edunvalvojien toimintaa. Laissa säädetään myös holhousasioiden rekisteristä sekä edunvalvonta-asioiden käsittelystä tuomioistuimissa. Edunvalvonta rajoittaa yksilön vapauksia ja oikeuksia niin, että päätöksenteko kuuluu yleensä tuomioistuimille.

Myös muissa laeissa säädetään edunvalvonnasta. Esimerkiksi laki edunvalvontavaltuutuksesta antaa mahdollisuuden suunnitella omaa edunvalvontaansa vanhuuden varalle. Vajaavaltaisten nuorten kannalta taas on olennainen esimerkiksi laki nuorista työntekijöistä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -



 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »