Minilex - Lakipuhelin

Tahallisuuden arviointi pahoinpitelyssä - KKO:2012:94


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • pahoinpitely
    tahallisuus
    Syyte
    Syytesidonnaisuus
    Korvauksen sovittelu

A oli lyönyt B:tä kerran nyrkillä päähän. Lyönnistä oli aiheutunut B:lle muun ohella laaja-alainen kallonsisäinen verenvuoto. Tähän vammaan oli vaikuttanut B:n veren hyytymisen häiriintyminen hänen käyttämänsä verenohennuslääkkeen ja sen liian korkean hoitotason seurauksena. Käräjäoikeus tuomitsi A:n pahoinpitelystä 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoitti hänet suorittamaan B:lle muun ohella vahingonkorvauksena kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 10 000 euroa, sairaanhoitokuluista 1032,65 euroa, apuvälinekuluista 251,40 euroa sekä lääkekuluista 255 euroa, kaikki korkoineen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Rikoslain mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt sen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Viimeksi mainittu niin sanottu todennäköisyystahallisuus muodostaa tahallisuuden alimman asteen. Korkein oikeus totesi, että päähän kohdistuneet iskut ovat lähtökohtaisesti aina vaarallisia. Kuitenkaan ei voida katsoa, että mitkä tahansa päähän kohdistuneen väkivallan seuraukset ovat aina tahallaan aiheutettuja.

A ja B ovat tapahtuma-aikaan olleet yhdessä A:n kesäasunnolla. A oli käräjä- ja hovioikeudessa kertomansa mukaan ärsyyntynyt B:n käytöksestä ja lyönyt ulkoterassin pöydän ääressä istunutta B:tä yhden kerran nyrkillä päähän. B oli A:n lyönnin jälkeen vielä jäänyt istumaan paikoilleen ja jatkanut alkoholin nauttimista. Tästä Korkein oikeus päätteli, ettei isku ole ollut erityisen voimakas.

Tapauksessa ei ollut selvää, oliko A ollut tietoinen B:n käyttämästä verenohennuslääkkeestä. Toisaalta asiassa ei ollut edes väitetty, että A olisi tiennyt tai että hänen olisi pitänyt tietää, että lääkkeen hoitotasoa osoittava arvo on ollut viitealueen ulkopuolella, mistä on aiheutunut lääkkeen tavanomaista vaikutusta suurempi häiriö veren hyytymisessä ja verenvuotoriski. A:lla ei näin ollen voida katsoa olleen sellaista tietoa B:n lääkityksestä ja sen aiheuttamista riskeistä, että hänen olisi tullut ymmärtää menettelynsä voivan aiheuttaa B:lle poikkeuksellisen vakavan ja henkeä uhkaavan vamman. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, ettei A ole voinut pitää varsin todennäköisenä, että B:lle aiheutuu hänen menettelystään laaja-alainen kovakalvonalainen verenvuoto. A ei siten ole aiheuttanut B:n vammaa tahallaan.

Korkein oikeus tuomitsi A:n pahoinpitelystä 60 päiväsakkoon.

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »