» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli kuljettanut autoa päihtyneenä ja suurella ylinopeudella 29.8.1999. Hän oli menettänyt ajoneuvon hallinnan. Auto oli käynyt pientareen puolella ja törmännyt pyöräilijään B, joka kuoli heti törmäyksessä saamiinsa vammoihin. A tuomittiin törkeästä liikenteen vaarantamisesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja liikennepaosta.
B:n 4- ja 5-vuotiaat lapset sekä 67-vuotias äiti vaativat A:lta korvauksia kuolemantapauksen aiheuttaman kärsimyksen vuoksi. Käräjäoikeus tuomitsi erisuuruisia korvauksia maksettavaksi lapsille ja äidille. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Vakuutusyhtiö valitti korkeimpaan oikeuteen ja katsoi, että kyseessä oli sellainen liikennekuolema, jonka johdosta kärsimyskorvauksia ei tulisi maksettavaksi. Korkein oikeus totesi kuitenkin, että A:n teon laatu oli sellainen, joka oli omiaan lisäämään omaisten kärsimystä. Korvauksen tuomitseminen oli korkeimman oikeuden mukaan kohtuullista. Korkein oikeus alensi toiselle lapselle maksettavien korvausten määrää, mutta piti muut määrät samoina.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa