» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2010:22 oli kysymys pidätetyn henkilön oikeudesta vahingonkorvaukseen. A oli ollut rikoksesta epäiltynä pidätettynä kaksi päivää. A:lle rikoksesta tuomitusta sakkorangaistuksesta oli tuon vapaudenmenetysajan perusteella vähennetty kuusi päiväsakkoa. Hänet oli otettu 3.8.2007 klo 2:15 kiinni ja pidätetty rikoksesta epäiltynä. Vapaaksi hän oli päässyt 4.8.2007 klo 14:00.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n nuorena henkilönä tehdystä varkaudesta 45 päiväsakon rangaistukseen ja vähensi siitä vapaudenmenetysajan perusteella 6 päiväsakkoa. A vaati kanteessaan käräjäoikeudessa, että valtio velvoitettaisiin suorittamaan hänelle korvausta vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä 250 euroa korkoineen. Valtio myönsi kanteen perusteeltaan oikeaksi mutta katsoi kohtuulliseksi määräksi 150 euroa, mistä tulisi vielä vähentää A:n päiväsakkojen tuomion mukaiset vähennykset. Käräjäoikeus velvoitti valtion suorittamaan A:lle vahingonkorvaukseksi 114 euroa. A valitti hovioikeuteen, joka korotti korvauksen 150 euroksi. Sen näkemyksen mukaan ei ollut perustetta vähentää korvauksesta päiväsakkojen vähentämisen määrää.
Valtio valitti Korkeimpaan oikeuteen ja vaati hovioikeuden tuomion kumoamista. Korkeimman oikeuden mukaan laki on tulkinnanvarainen ratkaistavana olevan kysymyksen osalta. Hyvityksenä voidaan Korkeimman oikeuden mukaan pitää sakkorangaistuksesta vapaudenmenetyksen johdosta tehtyä vähennystä. Vähennys otetaan huomioon suoraan sakkoa alentavana tekijänä. Korkein oikeus katsoikin, että sakkorangaistuksesta vapaudenmenetysajan perusteella tehty vähennys voidaan ottaa huomioon kärsimyksestä tuomittavaa korvausta alentavana seikkana. Korkein oikeus siis kumoaa hovioikeuden tuomion ja jättää käräjäoikeuden lopputuloksen voimaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa