» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vuonna 1982 syntynyt A oli saanut äitinsä kuoleman jälkeen vakuutuskorvausta 29 000 markkaa. A:n isä ja holhooja B oli ostanut korvausrahoilla henkilöauton A:n nimiin tammikuussa 1994. Auto maksoi 30 000 markkaa, ja ajoneuvorekisterissä sen omistajaksi oli merkitty A ja haltijaksi B. Autovakuutussopimuksen oli tehnyt A:n puolesta B.
B oli vuonna 1996 ajanut autoa reilusti päihtyneenä. Auto oli suistunut tieltä, törmännyt puuhun ja vaurioitunut korjauskelvottomaksi. Ajon jälkeen B:n veren alkoholipitoisuudeksi oli mitattu 2,12 promillea. B oli tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä korvaamaan A:lle auton arvona 33 000 markkaa. A oli hakenut vakuutusyhtiöltä korvausta vaurioituneesta autosta, mutta vakuutusyhtiö kieltäytyi korvauksesta B:n humalatilan ja muiden olosuhteiden vuoksi. Jos B olisi itse ollut vakuutussopimuksen toinen osapuoli, vakuutusyhtiö ei olisi ollut velvollinen korvaamaan vahinkoa.
A vaati käräjäoikeudessa, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan hänelle auton hinta ja oikeudenkäyntikulut. Vakuutusyhtiön mukaan se ei ollut korvausvelvollinen, koska B:llä oli auton käyttöön A:n suostumus. Käräjäoikeus totesi, että B:llä oli A:n holhoojana oikeus käyttää autoa A:n kuljetustarpeisiin. Käyttö B:n yksityisajoihin ei sitonut A:ta laillisesti. Omistajan pätevä suostumus puuttui, joten vakuutusyhtiön tuli korvata vahinko A:lle.
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion ja totesi, että A on ollut tapahtumahetkellä 14-vuotias ja vajaavaltainen. Vajaavaltaisuuden vuoksi hän ei ole voinut antaa isälleen pätevää suostumusta auton käyttöön.
Korkein oikeus pohti asiaa vakuutustoiminnan perustan kannalta. Korkeimman oikeuden mukaan vakuutustoiminnan perusta vaarantuisi, jos vakuutuksen ottajat suhtautuisivat vakuutettuun omaisuuteen huolettomammin kuin muuten. Asiassa oli riidatonta, että jos B olisi ollut vakuutuksen ottajana, ei korvausta olisi maksettu B:n toiminnan vuoksi. Korkein oikeus katsoi olosuhteet sellaisiksi, että B on voinut käyttää autoa omatoimisesti, eikä käyttö ollut lain tarkoittamalla tavalla luvatonta. B oli aiheuttanut tapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan, eikä vakuutusyhtiö ollut velvollinen korvaamaan vahinkoa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa