Minilex - Lakipuhelin

KKO:2014:26 - miten on tulkittava YSE 1998 sopimusehtoa vaatimusten esittämisestä loppuselvityksessä ja oliko tilaaja menettänyt puhevaltansa, kun se ei ollut esittänyt korvausvaatimusta uudelleen loppuselvityksessä?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Rakennusurakka
    Vahingonkorvaus

B Oy rakennuttajana ja A Oy urakoitsijana olivat solmineet urakkasopimuksen LVI-urakasta. Urakassa noudatettiin sopimuksen mukaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Rakennustyömaalla oli tapahtunut vesivahinko, joka oli johtunut A Oy:n huolimattomuudesta. B Oy oli vaatinut A Oy:lta korvausta vahingon johdosta. Vaatimus oli esitetty perusteeltaan vastaanottotarkastuksessa ja se oli käsiteltävänä urakoitsijan vakuutusyhtiössä, kun urakan loppuselvitys toimitettiin. A Oy kuitenkin väitti, että B Oy oli menettänyt puhevaltansa, koska korvausvaatimusta ei ollut esitetty loppuselvityksessä. 

B Oy nosti A Oy:ta vastaan kanteen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että B Oy ei ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan saatavan osalta urakan vastaanottotarkastuksessa. B Oy oli lähettänyt A:lle vesivahingon johdosta laskun, jonka A Oy oli saanut. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä oli riidaton ja selvä laskusaatava, jonka A Oy oli kiistänyt vasta taloudellisen loppuselvityksen jälkeen. Tämän vuoksi vesivahinkoon perustuvaa saatavaa ei ollut ollut tarvetta käsitellä loppuselvityksessä eikä B Oy ollut menettänyt puhevaltaansa. Käräjäoikeus hyväksyi siis B Oy:n kanteen ja velvoitti A Oy:n maksamaan tälle vahingonkorvausta vesivahingoista.

A Oy valitti käräjäoikeuden lopputuloksesta hovioikeuteen, joka hyväksyi valituksen ja kumosi käräjäoikeuden tuomion. Hovioikeuden mukaan B Oy:lla oli näyttötaakka siitä, että laskun määrästä olisi sovittu. Hovioikeus totesi myös, että laskua ei voitu katsoa riidattomaksi pelkästään sillä perusteella, että A Oy ei ollut tehnyt siitä huomautuksia ennen taloudellista loppuselvitystä. Kun B Oy ei ollut esittänyt laskun määrää koskevia vaatimuksia taloudellisessa loppuselvityksessä eikä se näyttänyt, että laskun määrästä olisi sovittu, B Oy oli menettänyt puhevaltansa asiassa.

B Oy valitti Korkeimpaan oikeuteen. Ensimmäisenä Korkein oikeus esitteli vaatimusten esittämistä koskevat määräykset YSE 1998 sopimusehtojen mukaan. Niiden mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä loppuselvitystilaisuudessa. Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten mukaan sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimustensa määrät puhevaltansa menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Menetysseuraamus ei kuitenkaan koske sellaisia vaatimuksia, joista on määrältäänkin aikaisemmin sovittu. YSE 1998 sopimusehtojen lähtökohtana on siis, että kaikki vaatimukset on esitettävä ja tarvittaessa uudistettava taloudellisessa loppuselvityksessä uhalla, että puhevalta niiden esittämiseen muuten menetetään. Tapauksessa A Oy ei kuitenkaan ollut riitauttanut B Oy:n laskussaan esittämää vahingonkorvausvaatimusta eikä esittänyt sitä lopputilityksessään epäselvänä vaatimuksena. Lisäksi vaatimus oli jo ollut molempien osapuolien tieten A Oy:n vakuutusyhtiön käsiteltävänä. Näiden seikkojen perusteella  Korkein oikeus oli B Oy on A Oy:n menettelyn perusteella saanut luottaa siihen, että vesivahinkoa koskeva vaatimus ratkaistaan vakuutusasian yhteydessä eikä vaatimusta siksi käsitellä koko urakan loppuselvitystilaisuudessa. B Oy ei siis ollut menettänyt puhevaltaansa asiassa. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että vaatimuksen määrästä ei oltu sovittu. Koska asiaa ei ole vahingonkorvauksen määrän osalta ratkaistu hovioikeudessa, sen käsittelyä hovioikeudessa oli jatkettava.

Ratkaisu korostaa luottamuksen suojaa sopimussuhteissa. B Oy:lla oli Korkeimman oikeuden mukaan syntynyt perusteltu odotus siitä, että A Oy oli hyväksyt sen aiemmat vaatimukset eikä niitä siten ollut tarpeen enää käsitellä uudelleen taloudellisessa loppuselvityksessä. Luottamuksen suoja toiselle osapuolelle voi siis syntyä vastapuolen käyttäytymisen perusteella - se ei välttämättä tarvitse syntyäkseen esimerkiksi sopimusta.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]