» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Sinun ei tarvitse näyttää toteen sitä, että myyjä salasi vesivahingon tahallaan. Riittää, että osoitat neljä asiaa:
- vahinko oli kohteessa jo kaupanteon aikaan
- myyjä oli tietoinen vahingosta, tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen siitä
- vahingosta ei kerrottu sinulle, ja
- tieto olisi voinut vaikuttaa päätökseesi kaupanteosta.
Asunto-osakkeen kaupassa vaaditaan, että myyjän täytyy olettaa tienneen vahingosta. Myyjän tietoisuus näytetään yleensä toteen asiakirjoilla, kuten vakuutusyhtiön vahinkopapereilla, korjauslaskuilla ja asiantuntijan arviolla vaurion iästä. Myyjä voi menettää keskeiset puolustautumiskeinonsa, jos hän on toiminut kaupanteon yhteydessä kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti, esimerkiksi salaamalla tietämänsä virheen tai antamalla perusteettomia vakuutuksia. Silloin hänellä ei yleensä ole oikeutta vedota siihen, että olisit voinut huomata vian itse. Hän ei myöskään voi vedota reklamaation määräaikoihin.
Asunto-osakkeen kaupassa asuntokauppalaki ja kiinteistön kaupassa maakaari
Omakotitalon, vapaa-ajan asunnon tai tontin kaupassa on yleensä kyse kiinteistön kaupasta, ja siihen sovelletaan maakaarta. Rivi- tai kerrostalohuoneiston ja osakeyhtiömuotoisen paritalon kaupassa taas on kyse asunto-osakkeiden kaupasta, ja siihen sovelletaan asuntokauppalakia (asuntokauppalain 1 luvun 1 §). Vuokratontilla oleva omakotitalo ei kuitenkaan ole asunto-osake: sen kauppaan sovelletaan maakaaren kauppaa koskevia säännöksiä (maakaaren 4 luvun 4 §).
Kauppaa arvioidaan sen lain mukaan, joka oli voimassa kaupantekohetkellä. Tässä artikkelissa käsitellään voimassa olevaa lainsäädäntöä, jota sovelletaan lain voimassaoloaikana tehtyihin kauppoihin. Maakaaren ja asuntokauppalain periaatteet ovat samat, mutta eroavaisuudet näkyvät myyjän tiedon arvioinnissa ja määräajoissa.
Myyjän tiedonantovelvollisuus
Myyjän on kerrottava ennen kauppaa oma-aloitteisesti seikoista, jotka vaikuttavat kohteen käyttöön tai arvoon. Ostajan ei tarvitse osata kysyä niistä. Aiempi vesivahinko tai kosteusvaurio sekä sellaisen korjaaminen ovat tyypillisesti tällaisia seikkoja.
Kiinteistökaupassa kiinteistössä on laatuvirhe, jos myyjä on jättänyt kertomatta tällaisesta ominaisuudesta, josta hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, tai antanut rakennusten kunnosta tai rakenteista virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon, ja tämän voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta). Lain esitöiden mukaan myyjän on kerrottava myös havainnoista, joiden perusteella voi perustellusti epäillä rakenteissa olevaa vikaa. Tällainen havainto voi olla esimerkiksi toistuva haju tai kosteusjälki. Myyjä ei vapaudu pelkästään sillä, ettei hän tiennyt virheen olemassaolosta. Arviointi perustuu siihen, mitä myyjän asemassa olevan henkilön olisi pitänyt tilanteessa tietää (HE 120/1994).
Asunto-osakkeen kaupassa virhe syntyy, jos myyjä on jättänyt kertomatta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon (asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 3 kohta). Ero maakaareen on käytännössä tämä: kiinteistökaupassa riittää se, että huolellinen omistaja olisi kyllä huomannut vahingon. Asuntokaupassa taas olosuhteista on voitava päätellä, että myyjä oli tietoinen nimenomaisesta virheestä.
Korjatustakin vahingosta on yleisesti ottaen kerrottava. Ostajalle voi olla merkityksellistä tietää, mitä on korjattu, kuka on korjannut ja jäikö rakenteisiin sen vuoksi jokin riskitekijä. Jos myyjä kertoo vahingosta todellisuutta olennaisesti vähätellen, esimerkiksi kertomalla, että "pieni vuoto korjattiin", vaikka tosiasiassa rakenteita jouduttiin kuivattamaan laajasti, voi kyse olla harhaanjohtavan tiedon antamisesta.
Myyjä vastaa myös välittäjän antamista tiedoista sekä siitä, mitä välittäjä jättää kertomatta (maakaaren 2 luvun 20 §, asuntokauppalain 6 luvun 27 §).
Ostajan velvollisuus näyttää virhe toteen
Salailu ei ole erillinen virhetyyppi, vaan korvausvaatimus perustuu tiedonantovirheeseen. Sinun on siis voitava näyttää toteen neljä asiaa:
- Vahinko tai sen jälki oli kohteessa jo sillä hetkellä, kun se tulee arvioitavaksi. Kiinteistökaupassa ratkaisevaa on kaupantekohetki eli virheen oli oltava olemassa jo silloin, kun kauppa solmittiin (maakaaren 2 luvun 21 §). Asunto-osakkeen kaupassa taas ratkaisee hallinnan luovutuksen hetki eli sekä uuden että käytetyn asunnon kaupassa virheen oli oltava olemassa sillä hetkellä, kun asunnon hallinta siirtyi myyjältä ostajalle (asuntokauppalain 6 luvun 13 § ja 4 luvun 17 §).
- Myyjä oli tietoinen vahingosta. Kiinteistökaupassa riittää, että myyjän olisi yleisen huolellisuusarvioinnin perusteella pitänyt tietää vahingosta. Asunto-osakkeen kaupassa taas myyjän täytyy nimenomaisessa tilanteessa olettaa tienneen vahingosta.
- Tietoa ei annettu ostajalle, taikka annettiin virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa.
- Tiedon puuttumisen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tieto olisi siis voinut vaikuttaa kauppahintaan tai ostopäätöksen tekemiseen.
Vahingon ei tarvitse olla suuri. Tiedonantovirheen osalta ei vaadita merkittävää laadullista poikkeamaa, kuten salaisen virheen osalta. Sopimuksenvastaisuutta koskevassa tapauksessa korkein oikeus hyväksyi hinnanalennusvaatimuksen, vaikka virheen korjauskulut olivat vain noin prosentin kauppahinnasta (KKO 2009:39).
Kun virhe on näytetty toteen, vaihtaa todistustaakka vahingonkorvauksessa puolta. Myyjä voi välttyä maksamasta korvauksia vain osoittamalla, ettei virhe johtunut hänen huolimattomuudestaan (maakaaren 2 luvun 32 §:n 2 momentti, asuntokauppalain 6 luvun 17 §). Lain esitöiden mukaan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä on yleensä pidettävä huolimattomuutena. Jos myyjä kiistää vastuunsa, juristi voi avustaa sinua kosteus- ja homevaurioita koskevassa riidassa.
Myyjän tietoisuuden osoittaminen näytön avulla
Harva myyjä jättää kirjallisen jäljen siitä, että tiesi vahingosta mutta ei kertonut. Siksi näyttö kootaan useasta palasesta, ja tuomioistuin arvioi sitä kokonaisuutena. Hyödyllisiä todisteita voivat olla esimerkiksi seuraavat asiakirjat:
- vakuutusyhtiön vahinkoilmoitukset ja korvauspäätökset
- korjauslaskut, urakkasopimukset, kuivausraportit ja kuitit materiaaleista
- asunto-osakeyhtiössä isännöitsijälle tehdyt vahinkoilmoitukset, hallituksen pöytäkirjat ja huoltokirja
- naapureiden, aiempien omistajien, putkiasentajan tai kuivausyrityksen kertomukset
- asiantuntijan lausunto vaurion iästä ja siitä, onko rakenteita korjattu tai peitetty
- myyntiesite, kuntotarkastusraportti, myyjän vastaukset kysymyksiin, viestinvaihto ja kauppakirja.
Vahvin näyttö on se, että myyjä on itse ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiölle tai teettänyt sen oikaisemiseksi jonkin toimenpiteen, esimerkiksi kuivauksen. Heikointa näyttöä on pelkkä asiantuntijan päätelmä siitä, että kyseessä on “vanha” vaurio. Se osoittaa kyllä vaurion iän, mutta ei sitä, että myyjä olisi huomannut sen. Silloin tarvitset näytön tueksi sellaisia aistein havaittavia merkkejä, jotka myyjän olisi pitänyt huomata asuessaan kohteessa, kuten hajua, tummumia tai aiempia paikkauksia. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittääkö näyttösi myyjän tietoisuudesta.
Pyydä myyjältä kirjallisesti tiedot aiemmista vahingoista, korjauksista ja vakuutuskorvauksista. Jos myyjä kieltäytyy ja asia etenee oikeuteen, tuomioistuin voi määrätä asiakirjan esitettäväksi, jos sillä katsotaan voivan olla merkitystä näytön kannalta (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §).
Myyjän tyypillisimmät vastaväitteet riitatilanteessa
"Vahinko oli korjattu kunnolla." – Jos vahinko korjattiin asianmukaisesti eikä rakenteisiin jäänyt vauriota tai riskiä, tiedon puuttumisen ei välttämättä voida katsoa vaikuttaneen kaupan solmimiseen, ja vaatimus saattaa kaatua siihen. Jos korjaus kuitenkin jäi puutteelliseksi tai rakenteisiin jäi kosteutta, virhe on yhä olemassa. Silloin ratkaisevaa on asiantuntijan arvio korjauksen laadusta.
"En tiennyt vahingosta mitään." – Kiinteistökaupassa tämä ei riitä, jos merkit vahingon olemassaolosta olivat sellaiset, että myyjän olisi pitänyt ne huomata. Asuntokaupassa puolestaan myyjän tosiasiallinen tietoisuus vahingon olemassaolosta on pääteltävä olosuhteista, joten vahinkoilmoitukset ja korjaushistoria ovat tärkeämpiä.
"Ostaja olisi voinut havaita vian." – Kiinteistökaupassa et voi ostajana vedota laatuvirheeseen, joka olisi voitu havaita tarkastuksessa. Sinun ei kuitenkaan tarvitse ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän tietoja eikä tehdä teknisiä tai tavanomaisesta poikkeavia tutkimuksia (maakaaren 2 luvun 22 §:n 1 momentti). Asuntokaupassa raja on sama, mutta se koskee vain tarkastusta, jonka teit tai jonka jätit ilman hyväksyttävää syytä tekemättä, kun myyjä tarjosi siihen tilaisuuden (asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n 2 ja 3 momentti). Rakenteiden sisällä ollut vaurio ei siis yleensä estä vaatimuksen esittämistä.
Kuntotarkastusraportin varoitukset voivat kuitenkin kääntää tilanteen. Tapauksessa KKO 2019:16 raportti kuvasi alapohjassa lahovaurioita ja suositteli lisätutkimuksia. Ostajat eivät kuitenkaan teettäneet suositeltuja lisätutkimuksia ennen kaupan solmimista. Suositeltujen lisätutkimusten laiminlyönnin johdosta ostajat eivät voineet vedota alapohjan vaurioihin laatuvirheenä, vaikka raportissa oli myyjän tietoon perustuva virheellinen kuvaus alapohjan rakenteesta. Kuntotarkastusraportti kannattaa siis lukea tarkasti ennen kaupan solmimista.
Asunto-osakkeiden kauppaa koskien asuntokauppalaista löytyy lisäksi kohtuussääntö: jos myyjä laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa ja ostaja puolestaan toimii huolimattomasti asuntoa tarkastaessaan, voi ostaja silti vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta (asuntokauppalain 6 luvun 19 §). Maakaaressa vastaavaa sääntöä ei ole.
"Ilmoitus tuli liian myöhään." – Tästä kerrotaan jäljempänä kohdassa määräajat.
Myyjän kunnianvastainen ja arvoton tai törkeän huolimaton menettely
Jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti, hän ei voi vedota ostajan selonottovelvollisuuden laiminlyöntiin eikä siihen, että ostajan olisi pitänyt havaita virhe tai olla siitä tietoinen (maakaaren 2 luvun 22 §:n 3 momentti, asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n 4 momentti). Hän ei voi vedota myöskään reklamaation määräaikoihin (maakaaren 2 luvun 25 §:n 3 momentti, asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentti). Lain esitöiden mukaan myyjän toimintaa on pidettävä tällä tavoin moitittavana, jos hän esimerkiksi salaa tiedossaan olevan vian (HE 120/1994).
Tavallinen huolimattomuus ei riitä. Tiedonantovirheen täyttymiseksi riittää, että myyjä jätti kertomasta virheestä, josta hänen olisi pitänyt tietää. Kunnianvastaiselta ja arvottomalta tai törkeän huolimattomalta menettelyltä kuitenkin edellytetään selvästi moitittavampaa toimintaa.
Asunto-osakkeen kaupasta on ennakkopäätös KKO 2007:91. Pesuhuoneesta puuttui vedeneristys. Myyjä oli hälventänyt ostajien epäilyjä antamalla ymmärtää tietävänsä, että eristys oli kunnossa, vaikka hän ei sitä tosiasiassa tiennyt. Korkein oikeus piti tätä kunnianvastaisena ja arvottomana menettelynä, joten ostajat saivat vedota virheeseen vielä yli kaksi vuotta hallinnan luovutuksen jälkeen. Maakaaressa on samansisältöinen säännös, joten ratkaisu havainnollistaa myös kiinteistökauppaa. Mitä tämä tarkoittaa sinulle: perusteeton vakuuttelu voi riittää moitittavan menettelyn täyttymiseksi, mutta tavallinen myyntipuhe ei yleensä.
Isännöitsijäntodistus ja välittäjän vastuu
Jos vesivahinko puuttui isännöitsijäntodistuksesta, myyjä vastaa ostajaan nähden myös todistuksessa annetuista tiedoista (asuntokauppalain 6 luvun 27 §). Tapauksessa KKO 2010:17 korkein oikeus katsoi lisäksi, että ostajalla oli erillinen oikeus vaatia vahingonkorvausta suoraan todistuksen antaneelta yhtiön edustajalta. Ratkaisu koski silloin voimassa ollutta vanhaa asunto-osakeyhtiölakia.
Välittäjän on kerrottava ostajalle kaikki tiedot, joiden se tietää tai sen pitäisi tietää vaikuttavan kauppaan. Jos välittäjällä on aihetta epäillä tiedon oikeellisuutta, sen on varmistuttava siitä ja kerrottava ostajalle, taikka ilmoitettava, ettei tietoa voitu tarkistaa (kiinteistönvälityslain 9 ja 11 §). Välitysliike korvaa virheellisen menettelynsä aiheuttaman vahingon ostajalle (kiinteistönvälityslain 14 §). Vastuu ei kuitenkaan ole automaattinen: tapauksessa KKO 2020:26 kohteen myyntiesite oli puutteellinen, mutta tarvittavat tiedot oli annettu ennen kauppaa ostotarjouksessa, kauppakirjassa ja suullisesti, joten välitysliike ei joutunut korvausvastuuseen.
Ostajan oikeussuojakeinot: hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus
Voit kohteessa olevan virheen perusteella vaatia hinnanalennusta tai, jos virhe on olennainen, kaupan purkua. Lisäksi voit vaatia vahingonkorvausta (maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentti ja 32 §; asuntokauppalain 6 luvun 16 ja 17 §). Asunto-osakkeen kaupassa purkaminen edellyttää sitä, että virheestä aiheutuu sinulle olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena. Kiinteistökaupassa hinnanalennuksen määrän laskemiseen löytyy ohjeet maakaaresta: alennus on kauppahinnan ja virheellisen kiinteistön arvon erotus kaupantekohetkellä (maakaaren 2 luvun 31 §). Käytännössä hinnanalennuksen määrittämisen lähtökohtana ovat useimmiten korjauskustannukset – sekä kiinteistön että asunto-osakkeen kaupassa.
Esimerkki: Asiantuntija arvioi kylpyhuoneen ja sen viereisen seinän korjauksen maksavan noin 30 000 euroa. Jos kauppahinta vastasi virheettömän talon arvoa, määrittyy hinnanalennus käytännössä korjauskulujen mukaan. Toisaalta myyjä voi vedota siihen, että korjaus nostaa kohteen tasoa, jolloin osa kuluista voi jäädä sinun maksettaviksesi.
Vahingonkorvaukseen taas voivat kuulua esimerkiksi selvittely- ja asiantuntijakulut sekä väliaikainen asuminen korjausten ajalta (HE 120/1994). Lain esitöiden mukaan virhe on olennainen, jos et voi käyttää kiinteistöä aikomallasi tavalla eikä virhettä voida korjata kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.
Määräajoista
Virheestä ja vaatimuksistasi on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se. Kohtuulliseen aikaan sisältyy aika tutkia asia ja kysyä asiantuntijalta (HE 120/1994). Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta näytön vuoksi ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti.
Takaraja virheen ilmoittamiselle on kiinteistökaupassa viisi vuotta hallinnan luovutuksesta (maakaaren 2 luvun 25 §:n 2 momentti). Takaraja ei kuitenkaan koske elinkeinonharjoittajaa, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, jos ostit kiinteistön häneltä asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itsellesi tai perheellesi (2 luvun 10 §:n 2 kohta). Asunto-osakkeen kaupassa virheilmoituksen takaraja on kaksi vuotta hallinnan luovutuksesta, mutta siinäkään tapauksessa takaraja ei koske elinkeinonharjoittajana toimivaa myyjää (asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 2 momentti). Kumpikaan laki ei määräaikojen perusteella vapauta vastuusta sellaista myyjää, joka on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti (maakaaren 2 luvun 25 §:n 3 momentti, asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentti). Asuntokaupassa kohtuullinen aika alkaa kulua vasta, kun pääsit tai sinun olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä (6 luvun 14 §:n 1 momentti).
Hinnanalennus ja vahingonkorvaus vanhenevat kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen on joka tapauksessa katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta. Vanhentumisen voi katkaista vaatimuksella, josta käy ilmi vaatimuksen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7 ja 10 §). Kiinteistökaupan purkuvaatimukseen ei ratkaisun KKO 2018:38 mukaan sovelleta kolmen vuoden vanhentumisaikaa, mutta asunto-osakkeen kaupassa tilanne voi olla toinen. Varmuuden vuoksi myös kauppahinnan palautusvaatimus kannattaa yksilöidä ja vanhentuminen katkaista kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Kiinteistökaupan purkukanne on lisäksi nostettava kymmenen vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta (maakaaren 2 luvun 34 §:n 3 momentti), ja pitkään jatkunut passiivisuus voi johtaa purkuoikeuden menettämiseen jo aiemmin (KKO 2018:38). Lakipuhelimesta voit kysyä, mikä määräaika koskee omaa kauppaasi.
Kolme esimerkkiä
Esimerkki 1: Löydät kylpyhuoneen lattian alta vanhan kuivauksen jäljet. Vakuutusyhtiön paperista selviää, että myyjä haki korvausta vesivahingosta kolme vuotta ennen kauppaa. Esitteessä ja kauppakirjassa vahinkoa ei ole mainittu, joten myyjän tietoisuus vahingosta ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti ovat vahvasti näytettävissä.
Esimerkki 2: Asiantuntija arvioi alapohjan kosteusvaurion syntyneen vuosien aikana, mutta myyjän tiedosta ei ole asiakirjoja eikä talossa ollut havaittavissa hajua tai jälkiä. Jos vaurio on merkittävä, kyse voi olla salaisesta virheestä. Siitä voit saada hinnanalennusta tai oikeuden purkaa kaupan virheen ollessa olennaisen, mutta et vahingonkorvausta (maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentti). Poikkeus koskee taloa, jonka ostit asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä. Silloin myyjän on korvattava myös salaisesta virheestä aiheutuneet korjauskustannukset ja muut tarpeelliset kustannukset sekä hyödyttömiksi käyneistä toimenpiteistä aiheutuneet kulut, vaikka hän olisikin toiminut huolellisesti (2 luvun 10 §:n 3 kohta). Täyttä vahingonkorvausta tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita.
Esimerkki 3: Asunnon myyjä vakuutti esittelyssä, että kylpyhuone on "remontoitu kunnolla", vaikka hän ei tiennyt, oliko vedeneristystä tehty. Tällainen vakuuttelu voi KKO 2007:91:n mukaisesti olla kunnianvastaista ja arvotonta, jolloin kahden vuoden takaraja ei välttämättä estä vaatimuksen esittämistä.
Toimi näin, jos huomaat vesivahingon
- Dokumentoi havainto heti: valokuvat, päivämäärä ja kuka havaitsi.
- Älä aloita pysyviä korjauksia ennen kuin myyjä on voinut tutustua vaurioon, mikäli se vain on mahdollista ilman lisävahinkoa.
- Ilmoita virheestä ja alustavista vaatimuksistasi myyjälle.
- Pyydä myyjältä tiedot aiemmista vahingoista ja korjauksista.
- Teetä asiantuntijalausunto vaurion iästä, syystä ja korjauskustannuksista.
- Tiedustele vahingosta tarvittaessa esimerkiksi isännöitsijältä, naapureilta ja korjaajilta.
- Esitä myyjälle vaatimuksesi tarkkoine euromäärineen ennen määräajan umpeutumista.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristi arvioi, riittääkö näyttö myyjän tiedosta, kumpaa lakia sovelletaan ja onko myyjän menettely niin moitittavaa, ettei takaraja estä vaatimuksen esittämistä. Hän laatii asiantuntijalle kysymykset, joihin tarvitaan kirjalliset vastaukset, sekä kirjoittaa reklamaation ja vaatimuskirjeen, jossa vaade hinnanalennuksesta ja korvausten määrä on eritelty. Hän arvioi myös, kannattaako vaatimus kohdistaa välittäjään tai isännöitsijäntodistuksen antajaan. Hän neuvottelee sovinnon tai tarvittaessa valmistelee kanteen sekä arvioi sitä ennen oikeudenkäyntikulujen riskin ja oikeusturvavakuutuksen kattavuuden. Voit pyytää juristeilta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen reklamaation ja vaatimuskirjeen laatimisesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Myyjä tarjoutuu korjaamaan vahingon itse. Pitääkö minun hyväksyä se?
Kiinteistökaupassa et ole siihen velvollinen. Lain esitöiden mukaan myyjällä ei ole maakaaren nojalla oikeutta eikä velvollisuutta korjata virhettä, ellei siitä ole erikseen sovittu (HE 120/1994). Voit hyväksyä tarjouksen, jos se sopii sinulle, mutta sovi silloin kirjallisesti, mitä korjataan ja miten lopputulos tarkastetaan. Asunto-osakkeen kaupassa taas nimenomaan uuden asunnon myyjällä on oikeus ja velvollisuus oikaista virhe ennen hinnanalennusta tai kaupan purkua (asuntokauppalain 4 luvun 22 ja 23 §).
Saanko jättää loppukauppahinnan maksamatta?
Kiinteistökaupassa voit pidättää kauppahinnasta vaatimustasi vastaavan osan (maakaaren 2 luvun 30 §). Asuntokaupassa et saa pidättää määrää, joka ilmeisesti ylittää vaatimuksesi (asuntokauppalain 6 luvun 15 §). Jos pidätät liikaa, maksat liialta osalta viivästyskorkoa.
Kuka maksaa kosteusmittauksen ja asiantuntijan lausunnon?
Maksat ne ensin itse. Jos myyjä on vastuussa tiedonantovirheestä, selvittelykulut voi vaatia osana vahingonkorvausta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
