Minilex - Lakipuhelin

Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Jatkokäsittelylupajärjestelmä otettiin käyttöön hovioikeuksissa 1.1.2011. Järjestelmää sovelletaan haettaessa hovioikeudelta muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Jatkokäsittelylupajärjestelmä uudistui lokakuussa 2015, mikä vaikutti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen valitettaessa vaadittavaan, hovioikeuden myöntämään, jatkokäsittelylupaan.  Ennen kuin hovioikeus käsittelee valituksen se tutkii, myönnetäänkö asiassa jatkokäsittelylupa. Mikäli lupaa ei myönnetä, hovioikeus ei ota valitusta käsiteltäväksi. 

Ennen lokakuun uudistusta asianosainen sai hakea muutosta kaikkiin käräjäoikeuden ratkaisuihin, mutta tietyissä asioissa käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen täysimittainen käsittely edellytti hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa. Jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisala oli aikaisemmin huomattavasti rajoitetumpi kuin nykyään, mikä ei täyttänyt sille asetettuja selkeys- ja ennakoitavuusvaatimuksia. Tämän vuoksi lokakuun 2015 alusta alkaen kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista tulivat jatkokäsittelyluvan piiriin. Jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamisen tarkoituksena ei ole rajoittaa muutoksenhakuoikeutta nykyisestä, vaan mahdollistaa se, että hovioikeus entistä selkeämmin toimii käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tarkastavana oikeusasteena eikä käräjäoikeudessa käydyn prosessin uusijana.

Lokakuun 2015 uudistus

Uusien jatkokäsittelylupaa koskevien sääntöjen mukaan jatkokäsittelylupa tarvitaan pääsääntöisesti, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla. Säännöstä sovelletaan käräjäoikeuden ratkaisuista tehtäviin valituksiin riippumatta asian laadusta tai valituksen kohteesta. Säännöksen soveltamisalaan kuuluvat siten sekä rikos-, riita- että hakemusasiat. Soveltamisalan piiriin kuuluvat myös esimerkiksi hakemusasioina käsiteltävät konkurssi-, velka- järjestely- ja ulosottoasiat, samoin kuin lapsiasiat. Jatkokäsittelylupa tarvitaan myös turvaamistoimiasioissa, haettaessa erikseen muutosta oikeudenkäyntiväitteen johdosta annettuun ratkaisuun sekä lähestymiskiellon ja liike- toimintakiellon määräämistä, muuttamista tai kumoamista koskevaan ratkaisuun.

Pääsäännöstä on myös poikkeuksia. Rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta tai rangaistusta. Valitus koskee rikosta silloin, kun vastaaja vaatii syytteen hylkäämistä tai tutkimatta jättämistä taikka sitä, että hänen syykseen luetaan toinen, lievempi tekomuoto. Rangaistusta valitus koskee silloin, kun vastaaja vaatii vankeusrangaistuksen alentamista tai tuomitsemista lievempään rangaistusseuraamukseen taikka että hänet jätetään kokonaan rangaistukseen tuomitsematta. Poikkeussäännös tulee sovellettavaksi ainoastaan silloin, kun muutoksenhakijana on rikosasian vastaaja. Kun rikosasiassa muutosta hakee syyttäjä, asianomistaja tai joku muu oikeudenkäynnin osallinen, sovelletaan pääsääntöä.

Päätökseen, jolla jatkokäsittelylupa on myönnetty, ei saa hakea muutosta. Kielteiseen lupapäätökseen voi hakea muutosta tavanomaiseen tapaan.

Uusi jatkokäsittelylupajärjestelmä aiheutti siis sen, että nykyään suurin osa asioista kuuluu jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan. Nykyinen jatkokäsittelylupajärjestelmä on vielä tuore, jonka vuoksi epäselviä tilanteita lupahakemusten yhteydessä voi esiintyä. Lakimies osaa neuvoa,  tarvitaanko jatkolupaa esimerkiksi silloin, kun valitus koskee rikoksen tai rangaistuksen lisäksi muutakin asiaa, kuten vahingonkorvausta, tai kun käräjäoikeudessa määrätty vankeusrangaistus on tuomittu ehdollisena.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa