- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Muutoksenhausta käräjäoikeuden antamaan tuomioon ja lopulliseen päätökseen säädetään oikeudenkäymiskaaressa. Asianosainen, joka on tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun, voi hakea siihen muutosta valittamalla hovioikeuteen, ellei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Valitus hovioikeuteen on ensisijainen muutoksenhakukeino käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhakuoikeus koskee käräjäoikeuden tuomiota, lopullista päätöstä sekä muuta samassa yhteydessä tehtyä ratkaisua. Käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemiin ratkaisuihin saa sen sijaan yleensä hakea muutosta vasta pääasian yhteydessä, ei siis erillisesti. Muutoksenhaku tällaiseen ratkaisuun on mahdollista silloin, kun se on nimenomaisesti laissa sallittu.
Valittaminen
Ennen varsinaisen valituksen tekemistä asianosaisen on ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta. Ilmoitus voidaan tehdä sekä kirjallisesti että suullisesti, joko suoraan käräjäoikeudelle tai sen kansliaan. Tyytymättömyyttä tulee ilmoittaa puhevallan menettämisen uhalla. Tämä tarkoittaa sitä, että asianosainen varaa mahdollisuuden muutoksenhakuun tyytymättömyyttään ilmoittamalla, vaikka hän ei lopulta välttämättä valittaisikaan käräjäoikeuden ratkaisusta. Tyytymättömyyden ilmoittaminen ei siis vielä tarkoita, että valitusasia olisi tullut vireille. Tyytymättömyyttä voi ilmoittaa myös postitse tai sähköpostitse. Ilmoitus on mahdollista tehdä joko henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.
Tyytymättömyyden ilmoituksen jälkeen kyseisen asianosaisen tulee vielä erikseen valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Tätä ennen käräjäoikeuden tulee kuitenkin hyväksyä tyytymättömyyden ilmoitus. Kun tyytymättömyyden ilmoitus on hyväksytty, asianosainen saa valituksen tekemistä varten käräjäoikeudelta valitusosoituksen. Valitusosoituksessa kerrotaan muun muassa asiassa toimivaltainen muutoksenhakutuomioistuin sekä valitusajan päättymispäivä. Valituksen perilleajaminen tapahtuu valituskirjelmällä, joka on toimitettava käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Kirjelmän sisällöstä säädetään tarkemmin oikeudenkäymiskaaressa ja sen laatimiseen kannattaa kysyä neuvoa lakimieheltä.
On hyvä huomata, että valittajan vastapuoli voi tehdä myös vastavalituksen eli valittaa käräjäoikeuden tuomiosta, vaikka hän ei olisi ilmoittanut ensin tyytymättömyyttään. Se on tehtävä kahden viikon kuluessa siitä, kun valittajan valitusaika on päättynyt. Vastavalitus on tehtävä samassa muodossa kuin varsinainen valitus. Vastavalitusta koskevat pääasiassa samat säännökset, kuin varsinaista valitustakin. Vastavalitusmahdollisuuden tarkoituksena on vähentää niin sanotusti vain varmuuden vuoksi tehtyjä muutoksenhakuja, joita saatettaisiin tehdä, mikäli ei oltaisi varmoja siitä, aikooko vastapuoli valittaa, tai jos pyrittäisiin varautumaan siihen, että vastapuoli saattaa valittaa vasta valitusajan viime hetkillä. Vastavalitus on siksi mahdollista tehdä vielä sen jälkeen, kun alkuperäinen valitusaika on kulunut umpeen.
Mikäli tyytymättömyyden ilmoitus tai valitus ei tapahdu määräajassa, taikka jos ne eivät ole laissa säädettyjen vaatimusten mukaisia, käräjäoikeuden ratkaisu tulee lainvoimaiseksi eikä siihen voi enää hakea muutosta muuten kuin poikkeuksellisissa tapauksissa. Käräjäoikeudelta on mahdollista hakea uuden määräajan määräämistä valitusajan kuluessa, mikäli asianosainen ei pysty toimittamaan valituskirjelmäänsä määräajan puitteissa laillisen esteen, tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Käräjäoikeuden arvioitavaksi tällöin jää, minkälaisen syyn voidaan katsoa olevan tarpeeksi hyväksyttävä alkuperäisen valitusajan noudattamattomuudelle.
Menettely hovioikeudessa
Ennen kuin valitus pääsee hovioikeuden käsittelyyn, edellytetään vielä lisäksi, että sille myönnetään hovioikeuden jatkokäsittelylupa. Jatkokäsittelylupa vaaditaan nykyään kaikissa hakemus- ja riita-asioissa sekä suuressa osassa rikosasioita. Ainoastaan rikosasioissa, joissa vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta tai rangaistusta, valituslupaa ei tarvita. Tämä koskee niin vastaajan, kuin syyttäjän ja asianomistajankin tekemiä valituksia. Hovioikeus voi myöntää jatkokäsittelyluvan tietyillä laissa säädetyillä perusteilla. Yksi näistä on esimerkiksi se, että ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, taikka vaihtoehtoisesti sen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Hovioikeus tutkii jatkokäsittelyluvan myöntämisperusteet oma-aloitteisesti, vaikka valittajan tuleekin valituskirjelmässään myös mainita se laissa säädetty lupaperuste, jonka perusteella jatkokäsittelylupa tulisi hänen mielestään valitukselle myöntää. Hovioikeus voi kuitenkin myöntää jatkokäsittelyluvan myös sellaisella lupaperusteella, johon asianosainen ei ole nimenomaisesti vedonnut.
Jos jatkokäsittelylupa myönnetään, jatkuu asian käsittely hovioikeudessa valmistelulla, joka useimmiten järjestetään kirjallisesti. Myös asian varsinainen käsittely toimitetaan hovioikeudessa yleensä kirjallisesti eli kokonaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, mutta myös suullinen pääkäsittely on mahdollista järjestää, mikäli asianosainen sitä vaatii tai asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua tai jos hovioikeus omasta aloitteestaan katsoo suullisen pääkäsittelyn järjestämisen tarpeelliseksi. Asian käsittely hovioikeudessa pohjautuu siihen, mitä käräjäoikeudessa on ratkaistu, eikä näin ollen ala uudelleen alusta.
Lopuksi
Valitus on aina mahdollinen käräjäoikeuden tuomioon, lopulliseen päätökseen, tai muuhun samassa yhteydessä tehtyyn ratkaisuun, ellei muutoksenhakua ole laissa erikseen kielletty. Muutoksenhaku edellyttää, että asianosaisella on siihen intressi, eli että käräjäoikeuden ratkaisu vaikuttaa hänen oikeudelliseen asemaansa haitallisesti. Muutosta ei voi hakea vastapuolen eduksi. Muutoksenhakuprosessin käynnistyminen edellyttää tyytymättömyyden ilmoittamista, jonka jälkeen asianosaisen vasta tulee toimittaa valituskirjelmä käräjäoikeuteen. Valitusaika on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta. Valituskirjelmän sisältöön on syytä panostaa, sillä se ohjaa merkittävästi muutoksenhakua, erityisesti asian valmisteluvaiheessa. Valituksen saaminen hovioikeuden tutkintaan edellyttää vielä lisäksi suuressa osassa asioita, että hovioikeus myöntää valitukselle jatkokäsittelyluvan. Jatkokäsittelyluvan myöntämiselle on laissa erikseen säädetty perusteet, joiden olemassaolon hovioikeus tutkii oma-aloitteisesti kunkin valituksen kohdalla.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Muutoksenhakua koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä lakimieheen, joka voi esimerkiksi auttaa valituskirjelmän laatimisessa.
Varoitukset
- Muutoksenhaussa on olennaista noudattaa sille säädettyjä määräaikoja, jotta asia tutkitaan hovioikeudessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa