- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Annettu tuomio tai ratkaisu on tarkoitettu lopulliseksi ratkaisuksi riita-asiaan. Muutoksenhakuoikeus kuuluu sille asianosaiselle, joka on hävinnyt tuomion perusteella jutun joko kokonaan tai osittain. Muutoksenhakuoikeus pitää sisällään oikeuden saattaa alemman oikeuden tuomion ylemmän tuomioistuimen tutkittavaksi tekemällä valituksen. Muutoksenhaku on lain mukaan mahdollinen käräjäoikeuden tuomioon ja lopulliseen päätökseen sekä samassa yhteydessä tehtyyn muuhun ratkaisuun, jollei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemään ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla vain, jos se on nimenomaisesti sallittu. Riita-asioissa asianosaisilla on mahdollisuus myös keskenään kirjallisesti sopia, ettei kukaan heistä hae muutosta tuomioon valittamalla. Tämä on kuitenkin mahdollista ainoastaan sellaisissa riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu. Sopimuksen tulee myös koskea tiettyä riitaa tai tietystä oikeussuhteesta vastaisuudessa syntyviä riitoja.
Valitus muutoksenhakukeinona
Valitus on tarkoitettu varsinaiseksi muutoksenhakukeinoksi. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat tätä täydentäviä. Kun käräjäoikeus julistaa tai antaa ratkaisun, sen on samalla ilmoitettava, saako ratkaisuun hakea muutosta ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava. Asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Tyytymättömyyden ilmoitus tehdään käräjäoikeudelle suullisesti tai kirjallisesti viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden tuomio julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyyden ilmoituksen voi tehdä suodaan käräjäoikeudelle, tai sen kansliaan.
Tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksyttyään, käräjäoikeus antaa asianosaiselle valitusosoituksen, josta ilmenevien ohjeiden ja säännösten mukaan asianosainen laatii valituskirjelmän. Valitusosoituksessa on mainittava ensinnäkin muutoksenhakutuomioistuin sekä valitusajan päättymispäivä. Lisäksi siinä on selostettava säännökset menettelystä valitusasiassa, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Määräaika valitusta varten on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Jos valittaja haluaa peruuttaa valituksen, hänen on toimitettava hovioikeudelle osoitettu kirjallinen peruuttamisilmoitus hovioikeuden kirjaamoon tai käräjäoikeuden kansliaan.
Valituskirjelmä osoitetaan hovioikeudelle, ja se toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan, josta käräjäoikeus toimittaa sen edelleen hovioikeuteen. Valituskirjelmässä on mainittava muun muassa, mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi, perusteet, joilla muutosta vaaditaan sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Valituksen käsittely hovioikeudessa edellyttää kaikissa riita-asioissa jatkokäsittelylupaa, jonka hovioikeus myöntää laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Jatkokäsittelylupa tulee lain mukaan myöntää silloin, kun ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, tai ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida myöntämättä jatkokäsittelylupaa. Lisäksi jatkokäsittelylupa tulee myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa taikka, jos jatkokäsittelyluvan myöntämiselle on jokin muu painava syy.
Riita-asioissa valittajan vastapuolella on mahdollisuus tehdä vastavalitus, mikä tarkoittaa, että valittajan vastapuolella on mahdollisuus muutoksenhakuun vielä sen jälkeenkin, kun alkuperäinen valitusaika on kulunut umpeen. Vastavalitus on tehtävä kahden viikon kuluessa alkuperäiselle muutoksenhaulle säädetyn määräajan päättymisestä, eikä se edellytä tyytymättömyyden ilmoittamista. Vastavalitusmahdollisuus takaa sen, että kummankaan riita-asian osapuolen ei tarvitse valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta ns. varmuuden vuoksi, koska ei voida olla varmoja siitä, aikooko vastapuoli valittaa. Vastavalitus on siinä mielessä sidottu alkuperäiseen valitukseen, että se raukeaa, jos alkuperäinen valitus peruutetaan, raukeaa tai jätetään tutkimatta, taikka valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa. Vastavalitus ei kuitenkaan raukea, jos alkuperäinen valitus peruutetaan vasta pääkäsittelyssä.
Jos hävinnyt asianosainen tekee valituksen käräjäoikeudesta hovioikeuteen, täytyy asia käsitellä uudelleen, jos jatkokäsittelylupa myönnetään. Tämä tarkoittaa riidan eli riita-asian jättämistä auki muutoksenhaun ajaksi, koska lopullista päätöstä ei ole siten saatu. Koska valitettaessa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen riita-asian ratkaisu ei saavuta lopullisuutta eli lainvoimaa, sitä ei voida normaalisti panna täytäntöön. Riita siis jatkuu niin pitkään kuin asian käsittely jatkuu oikeudessa, elleivät asianosaiset tee sovintoa.
Valituksen käsittely hovioikeudessa
Riita-asian valittaja ei voi hovioikeudessa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa, tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Oikeudenkäynti hovioikeudessa koskee käräjäoikeuden ratkaisun kohteena ollutta asiaa valituksessa, ja vastapuolelta pyydetyssä vastauksessa, vedotulta osalta. Tutkittavana on siis kysymys siitä, onko käräjäoikeuden ratkaisua muutettava, ja miten sitä tulisi muuttaa. Oikeudenkäynti ei täten ala hovioikeudessa uudelleen alusta, vaan se perustuu käräjäoikeudessa ilmenneisiin seikkoihin, ja siellä kertyneeseen oikeudenkäyntiaineistoon.
Asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, jollei asiassa ole tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua, tai hovioikeus muuten katso pääkäsittelyn järjestämistä tarpeelliseksi. Hovioikeuden on kuitenkin toimitettava suullinen pääkäsittely, jos riita-asiaa asianosainen vaatii pääkäsittelyn järjestämistä.
Useimmiten asiat kuitenkin ratkaistaan hovioikeudessa kirjallisessa menettelyssä. Jos asia ratkaistaan kirjallisesti kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, eikä valittajan vastapuoli ole käyttänyt hovioikeudessa puhevaltaa, asiaa ratkaistaessa otetaan huomioon hänen asiassa aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto.
Lopuksi
Muutoksenhakuoikeus on riita-asiassa sillä, jonka oikeudelliseen asemaan käräjäoikeuden ratkaisu vaikuttaa haitallisella tavalla. Muutoksenhaku riita-asiassa lähtee liikkeelle tyytymättömyyden ilmoittamisesta, jonka jälkeen muutoksenhakija laatii valituskirjelmän käräjäoikeudelta saadun valitusosoituksen sisältämien muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Myös vastavalitus on riita-asiassa mahdollinen. Asian käsittely hovioikeudessa perustuu käräjäoikeudessa esiintuotuihin seikkoihin, eikä asian käsittely täten ala uudelleen alusta, kun se otetaan käsiteltäväksi hovioikeudessa. Valituksen käsittely hovioikeudessa edellyttää myös kaikissa riita-asioissa hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa. Hovioikeus ratkaisee asiat usein kirjallisessa menettelyssä, mutta suullinen pääkäsittely on myös mahdollinen silloin, kun riita-asian asianosainen sitä vaatii, asiassa on kuultava todistajia, tai jos hovioikeus katsoo pääkäsittelyn järjestämisen muutoin tarpeelliseksi. Hovioikeuden ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, mutta se edellyttää korkeimman oikeuden myöntämää valituslupaa. Tietyissä tilanteissa riita-asioissakin on mahdollista hakea käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta suoraan korkeimmasta oikeudesta hovioikeusaste ohittaen. Tällaista muutoksenhakukeinoa kutsutaan ennakkopäätösvalitukseksi, ja siitä säädetään erikseen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lakimiehemme vastaavat mielellään riita-asioiden muutoksenhakua koskeviin kysymyksiin.
- Riita-asioissa muutosta haetaan useimmiten valittamalla käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen.
Varoitukset
- Mikäli valittaja haluaa riita-asiassa vedota hovioikeudessa johonkin sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, johon hän ei ole käräjäoikeudessa lainkaan vedonnut, tulee hänen saattaa todennäköiseksi, ettei vetoaminen tällaiseen seikkaan taikka todisteeseen ole käräjäoikeudessa ollut vielä mahdollista.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa