- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Muutoksenhakuoikeus
Käräjäoikeuden ratkaisuun voidaan hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen. Muutosta saa hakea valittamalla käräjäoikeuden tuomiosta, lopullisesta päätöksestä sekä muista samassa yhteydessä tehdyistä ratkaisuista, mikäli muutoksenhakua ei ole erikseen kielletty. Oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin saa kuitenkin yleensä hakea muutosta vasta pääasian yhteydessä, ei siis erillisellä muutoksenhaulla, jotta pääasian käsittely ei valituksen vuoksi muilta osin venyisi. Tarkoituksenmukaista ei olisi myöskään se, että hovioikeudessa olisi yhtäaikaisesti vireillä useita saman asian eri vaiheisiin liittyviä valituksia. Muutoksenhakuoikeus on täten pääsääntö ja muutoksenhaku on kielletty vain poikkeuksellisesti.
Asianosaiset voivat sopia myös keskenään kirjallisesti, että kukaan heistä ei hae valittamalla muutosta tuomioon. Tällainen sopimus on mahdollinen vain riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu. Jotkin tapaukset ovat viranomaisten intressissä siten, että asianosaiset eivät saa niistä keskenään sopia. Tämä koskee esimerkiksi virallisen syytteen alaisia rikoksia.
Lähtökohtaisesti ainoastaan tuomioistuimen tekemiin ratkaisuihin voi hakea muutosta, eivätkä sen sijaan tuomioistuimen prosessinjohdolliset toimenpiteet, joita ei anneta ratkaisun muodossa, ole samalla tavalla valituskelpoisia. Asianosaisen on kuitenkin mahdollista vaatia hovioikeuden ottamaan uudelleen vastaan esimerkiksi jonkin tietyn todistelun silloin, kun asianosainen valittaa pääasian ratkaisusta vedoten tuomioistuimen virheelliseen prosessinjohtoon. Virheellisestä menettelystä oikeusprosessissa on toki mahdollista myös kannella tai nostaa virkasyyte.
Muutoksenhakuoikeus edellyttää ilman muuta myös, että henkilöllä on muutoksenhakuun intressi. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen ratkaisun täytyy vaikuttaa henkilön oikeudelliseen asemaan haitallisesti, jotta hän voi hakea siihen muutosta. Tällainen intressi liittyy usein asianosaisasemaan, joten esimerkiksi rikosasiassa tuomiosta voivat valittaa vastaaja, asianomistaja eli rikoksen uhri ja syyttäjä. Valittajalla ei ole mahdollisuutta myöskään vaatia käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta vastapuolensa eduksi, lukuun ottamatta syyttäjää, jolla on mahdollisuus hakea muutosta tuomioon rikosasian vastaajan hyväksi.
Tyytymättömyyden ilmoittaminen
Käräjäoikeuden on ratkaisua antaessaan tai julistaessaan ilmoitettava, saako ratkaisuun hakea muutosta ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava. Käräjäoikeuden on annettava asianosaisille myös kirjalliset muutoksenhakuohjeet. Asianosaisen, joka haluaa valittaa tuomiosta, on ilmoitettava tyytymättömyyttä tuomioon viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu annettiin tai julistettiin. Tyytymättömyys voidaan ilmaista joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Tyytymättömyys saadaan myös rajata koskemaan vain osaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Esimerkiksi rikosasiassa tyytymättömyyden ilmoituksen voi rajata koskemaan vain jotain tiettyä syytekohtaa tai rangaistusta. Tyytymättömyyden voi ilmoittaa myös joko henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Tyytymättömyyden ilmoitus on hyväksyttävä käräjäoikeuden puheenjohtajan toimesta, ja mikäli tyytymättömyyttä ei ole ilmoitettu säädetyssä järjestyksessä, tai muutoksenhaku ei ole asiassa mahdollinen, ilmoitetaan hylkäävästä ratkaisusta asianosaisille heti kirjallisesti.
Valitusajan kuluessa asianosainen voi myös sitovasti ilmoittaa käräjäoikeudelle tyytyvänsä annettuun ratkaisuun joko kokonaan tai osittain. Tämä ilmoitus tehdään käräjäoikeudelle kirjallisesti. Mikäli asianosainen on jo tehnyt asiassa valituksen, mutta tämän jälkeen ilmoittaakin tyytyvänsä ratkaisuun, katsotaan valitus peruutetuksi.
Valitusosoitus
Asianosaiselle on annettava käräjäoikeuden ratkaisun jäljennökseen liitettävä valitusosoitus, kun tyytymättömyyden ilmoitus on tehty ja hyväksytty. Valitusosoituksessa on mainittava muun muassa toimivaltainen hovioikeus eli muutoksenhakutuomioistuin ja valitusajan päättymispäivä sekä selostettava säännökset valituksen perilleajamisesta eli loppuun viemisestä, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Määräaika valitusta varten on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun antamis- ja julkaisupäivästä.
Jos muutosta ei laillisen esteen tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi voida hakea määräajassa, käräjäoikeus asettaa uuden määräajan hakemuksesta. Uutta määräaikaa on haettava ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Valittajan vastapuoli voi valittaa osaltaan käräjäoikeuden ratkaisusta ilman tyytymättömyyden ilmoittamista. Tätä kutsutaan vastavalitukseksi. Määräaika vastavalituksen tekemiseen on kaksi viikkoa alkuperäiselle valitukselle asetetun määräajan päättymisestä.
Muutoksenhaku käräjäoikeuden ratkaisuun on mahdollinen myös niin kutsutulla ennakkopäätösvalituksella. Ennakkopäätösvalitus mahdollistaa valittamisen käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuden sijaan suoraan korkeimpaan oikeuteen edellyttäen, että korkein oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Ennakkopäätösvalituksen tekevän asianosaisen on samalla tavalla ilmoitettava tyytymättömyyttä ratkaisuun, kuin valitettaessa normaalisti hovioikeuteen. Ennakkopäätösvalitus edellyttää myös vastapuolen suostumusta, joka tulee antaa joko kirjallisesti taikka suullisesti käräjäoikeudessa. Vastapuolen on mahdollista peruuttaa tällainen suostumus ilmoittamalla siitä käräjäoikeudelle vielä tyytymättömyyden ilmoittamiselle annetun määräajan kuluessa. Suostumusta ei tarvita, jos molemmat asianosaiset hakevat muutosta ennakkopäätösvalituksella. Korkein oikeus voi myöntää valitukselle valitusluvan ennakkopäätösperusteella, eli jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa sen sijaan ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi, eikä muutoksenhaku hovioikeudessa ole enää mahdollinen. Muutosta ei voi samassa asiassa myöskään hakea samaan aikaan sekä hovioikeudelta että korkeimmalta oikeudelta, ei edes saman asian eri osia koskevilla valituksilla. Määräaika ennakkopäätösvalituksen tekemiselle on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu annettiin tai julistettiin.
Valituskirjelmä ja jatkokäsittelylupa
Kun ratkaisuun muutosta hakeva asianosainen on ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeudelle ja saanut käräjäoikeudelta valitusosoituksen, tulee hänen laatia valitusosoituksen mukaisesti valituskirjelmä. Valituskirjelmä toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan edellä mainitun 30 päivän määräajan kuluessa.
Valituskirjelmässä on mainittava käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta halutaan hakea sekä se, miltä kohdin ja minkälaista muutosta ratkaisuun vaaditaan. Lisäksi valituksessa on kerrottava ne perusteet, joilla muutosta vaaditaan sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Jos valittaja vaatii suullisen pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa, tulee hänen ilmoittaa siihen yksilöity syy. Valittajan tai sen laatijan on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän sisältöön on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä se ohjaa ratkaisevasti asian valmistelua, eikä asianosaisen kannalta hyödyllisintä ole toimittaa tarpeettoman laajaa valituskirjelmää hovioikeudelle. Valituskirjelmän laatimisessa on näin ollen syytä keskittyä olennaiseen.
Asian käsittely hovioikeudessa vaatii pääsääntöisesti jatkokäsittelylupaa. Tähän on kuitenkin olemassa laissa säädettyjä poikkeuksia. Lähtökohtaisesti kaikissa riita- ja hakemusasioissa sekä suuressa osassa rikosasioita vaaditaan aina jatkokäsittelylupa hovioikeudelta. Hovioikeus myöntää asialle jatkokäsittelyluvan, mikäli ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, tai jos oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Lisäksi jatkokäsittelylupa myönnetään, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai, jos luvan myöntämiselle on jokin muu painava syy.
Lopuksi
Käräjäoikeuden tuomioon voidaan siis edellä esitetysti hakea muutosta ensisijaisesti hovioikeudelta. Muutosta saa hakea valittamalla sekä käräjäoikeuden tuomiosta, lopullisesta päätöksestä että muista samassa yhteydessä tehdyistä ratkaisuista, mikäli muutoksenhaku ei ole erikseen kielletty. Muutoksenhakuoikeus edellyttää muun muassa, että valittajalla on siihen intressi. Tämä tarkoittaa sitä, että käräjäoikeuden ratkaisun tulee olla muutosta hakevan asianosaisen oikeudelliselle asemalle haitallinen. Muutosta ei siis voi hakea vastapuolen hyväksi. Muutoksenhaku käynnistyy tyytymättömyyden ilmoittamisella, joka tehdään käräjäoikeudelle joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seitsemäntenä päivänä tuomion antamisesta tai julistamisesta. Kun käräjäoikeus on hyväksynyt tyytymättömyyden ilmoittamisen, antaa se asianosaiselle valitusosoituksen, josta selviää muun muassa toimivaltainen muutoksenhakutuomioistuin sekä valitusajan päättymispäivä. Valituskirjelmä on toimitettava muutoksenhakutuomioistuimelle 30 päivän kuluessa siitä, kun ratkaisu annettiin tai julistettiin. Valituskirjelmä toimitetaan ensin käräjäoikeuden kansliaan, josta käräjäoikeus lähettää kirjelmät hovioikeudelle. Muutoksenhaku hovioikeudessa edellyttää jatkokäsittelylupaa kaikissa hakemus- ja riita-asioissa sekä suuressa osassa rikosasioita, lukuun ottamatta vakavampia rikoksia.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Muutoksenhakuun liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä lakimieheen. Lakimieheltä voi pyytää neuvoa esimerkiksi sen arvioimiseen, onko muutoksenhakuun riittäviä perusteita ja minkälaisin keinoin siihen kannattaa ryhtyä. Lakimies voi avustaa myös valituskirjelmän laatimisessa.
Varoitukset
- Valituskirjelmässä on tärkeää eritellä tarkasti, miltä osin käräjäoikeuden ratkaisua pidetään virheellisenä ja minkälaista muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on näin ollen painotettava valituksen kannalta olennaisia seikkoja, eikä ole muutoksenhakijan edun mukaista tehdä valituskirjelmästä liian laajaa.
- Muutoksenhakuprosessissa on erittäin tärkeää noudattaa sille asetettuja määräaikoja, sillä määräajan umpeuduttua valittaminen ei ole lähtökohtaisesti enää mahdollista.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa