- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäynnin aikana on tavoitteena säästää kaikkien aikaa ja rahaa viemällä toimitus läpi mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja joutuisasti. Tätä tavoitetta pyritään edistämään muun muassa erityisillä säännöksillä koskien uutta aineistoa hovioikeudessa.
Hovioikeuteen mennään käräjäoikeuden jälkeen, mikäli toinen tai molemmat asianosaiset tai syyttäjä ovat hakeneet käräjäoikeuden asiassa antamaan ratkaisuun muutosta. Hovioikeuteen voidaan päätyä sekä riita- että rikosasiassa.
Uudella aineistolla tarkoitetaan kantajan tai vastaajan esittämiä uusia todisteita tai seikkoja vaatimustensa tueksi riita-asiassa. Valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä syy olla tekemättä niin.
Rikosasiassa saadaan vielä hovioikeudessakin esittää uutta aineistoa. Rikosasiassa siis ei olla niin tiukkoja rajoituksissa asianosaisten uudelle näytölle. Tämä siksi, että rikosasiassa syytetyn oikeusturvan takaamiseksi on annettava kaikki keinot syytetylle saada mahdollisimman oikeudenmukainen ratkaisu asiassaan.
Riita-asioissakaan ei siis olla kuitenkaan täysin ehdottomia uuden aineiston suhteen. Mikäli asianosainen nimittäin saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota esittämäänsä uuteen seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa, saa hän esittää sen hovioikeudessa. Uutta aineistoa saadaan riita-asiassakin hovioikeudessa esittää, mikäli asianosaisella on ollut pätevä aihe olla esittämättä kyseisiä seikkoja käräjäoikeudessa. Uutta aineistoa voidaan esittää hovioikeuden valmistelussa tai poikkeuksellisesti vielä pääkäsittelyssäkin. Kuitenkin on toivottavaa esittää uusi aineisto jo valituskirjelmässä. Pääkäsittelyssä esitetty uusi aineisto voi nimittäin johtaa oikeudenkäynnin lykkäämiseen. Pääkäsittelyn lykkäämisestä aiheutuu kuluja ja ratkaisun saanti hidastuu. Niinpä sen, joka vetoaa vasta hovioikeuden pääkäsittelyssä uuteen aineistoon, on oikeuden niin määrätessä korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Syynä on pääkäsittelyn lykkääntymisen aiheuttaminen. Tällä sanktion uhalla kannustetaan asianosaisia tuomaan kaikki haluamansa aineisto esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen pääkäsittelyn alkamista hovioikeudessa.
Se, milloin asianosaisella on hyväksyttävä syy esittää uutta aineistoa, riippuu tapauksen vaikeusasteesta ja laajuudesta. Näyttövelvollisuus syyn hyväksyttävyydestä on sillä, joka haluaa tuoda uutta aineistoa. Mitä vaikeampi juttu on ja mitä isommat intressit asianosaisilla ovat pelissä, sitä korkeammalle nousee kynnys evätä uusi aineisto. Täyttä näyttöä syyn hyväksyttävyydestä ei vaadita. Todennäköisyyskynnyksen ylittäminen riittää.
Hyväksyttävänä syynä vedota uuteen seikkaan voidaan pitää ainakin sitä, ettei asianosainen alioikeudessa ole voinut tietää kyseisestä seikasta tai sen merkityksestä asiassa. Toisaalta pätevä peruste tuoda uutta aineistoa on silloin, kun sen olisi voitu tehdä jo käräjäoikeudessa, riippuu oikeuskäytännöstä. Pätevä syy voi olla esimerkiksi se, että asianosaisella on ollut alioikeudessa käytettävissään useita vaihtoehtoisia perusteita asiassa. Hän ei kuitenkaan ole ymmärtänyt perusteiden merkitystä, eikä näin ollen ole ymmärtänyt vedota relevanttiin perusteeseen. Näissä tilanteissa asianosaisen kannalta on reilua, että hän saa vedota uuteen aineistoon muutoksenhakuvaiheessa.
Jos käräjäoikeus on laiminlyönyt velvollisuutensa kysellä relevanteista seikoista asianosaisilta, on perusteltua, että viimeistään hovioikeudessa asianosainen saa esittää uutta aineistoa. Käräjäoikeuden tulisi viran puolesta huolehtia, että asianosaiset huomaavat vedota ratkaisun kannalta tärkeisiin seikkoihin oikeudenkäynnissä. Asianosaisia ei voida rangaista käräjäoikeuden mahdollisesta huolimattomuudesta.
Uusi aineisto tulee aina antaa asianmukaisesti tiedoksi vastapuolelle. On siis kiinnitettävä korostettua huomiota ajankohtaan, milloin asianosainen tuo esille uuden seikkansa. Hovioikeuden tutkittaviksi tulevat vaatimukset ja niiden perusteet on näet annettava tiedoksi valituskirjelmässä vastauksineen. Niiden täydentäminen myöhemmin on pääsääntöisesti kiellettyä. Näin ollen uusi aineisto tulee pääsääntöisesti esittää jo valituskirjelmässä.
On siis pääsääntöisesti kiellettyä tuoda hovioikeuden pääkäsittelyssä pöydälle uusia vaatimuksia, mutta myös uusia todisteita tai uusia oikeustosiseikkoja. Sen sijaan uusia soveltuvia oikeusohjeita ja todistustosiseikkoja saadaan tuoda pääsääntöisesti esiin pääkäsittelyssäkin.
Hovioikeuden on kehotettava asianosaista täydentämään haastehakemustaan, jos siinä on puutteita. Näin ollen epäselvät valituskirjelmät eivät pääse hovioikeudessa eteenpäin ennen niiden asianmukaista täydentämistä niin, että siitä ainakin selviää, mitä asianosainen vaatii ja millä perusteella.
Olennaista on, että asianosainen ei voi pitää hovioikeuden pääkäsittelyä varten “ässää hihassaan” tai "viimeistä oljenkortta" varalla. Vastapuolen pitää nimittäin saada tilaisuus tutustua kaikkiin uusin seikkoihin. Näin hän voi myös esittää siitä oman kannanottonsa. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei olisikaan mahdollista, ellei vastapuoli saisi tilaisuutta lausua häntä vastaan esitetyistä seikoista.
On kuitenkin huomioitava, että valittajan vastapuoli voi pysytellä halutessaan passiivisena. Toisin sanoen, valitukseen vastaamiseen annetaan tilaisuus, mutta vastauksen antaminen ei ole pakollista. Tällöin hovioikeus ratkaisee asian passiivisen asianosaisen osalta käräjäoikeudessa esitetyn aineiston pohjalta.
Kannattaa huomioida, että uusi todiste voidaan riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, ottaa vastaan vielä pääkäsittelyssäkin, vaikka siihen ei olisi vedottu valmistelussa, jos asianosaiset siihen suostuvat.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Oikeudenkäyntiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa