Minilex - Lakipuhelin

Uusi aineisto hovioikeudessa


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Kun ollaan päädytty oikeudenkäyntiin, on tavoitteena säästää kaikkien aikaa ja rahaa vieden toimitus läpi mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja joutuisasti. Tätä tavoitetta pyritään edistämään muun muassa erityisillä säännöksillä koskien uutta aineistoa hovioikeudessa.

Hovioikeuteen ollaan menty käräjäoikeuden jälkeen, mikäli jompi kumpi asianosaisista tai molemmat asianosaiset tai syyttäjä ovat hakeneet käräjäoikeuden asiassa antamaan ratkaisuun muutosta. Hovioikeuteen voidaan ajautua sekä riita- että rikosasiassa.

Uudella aineistolla tarkoitetaan kantajan tai vastaajan esittämiä uusia todisteita tai seikkoja vaatimustensa tueksi riita-asiassa. Valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Rikosasiassa saadaan vielä hovioikeudessakin esittää uutta aineistoa. Rikosasiassa siis ei olla niin tiukkoja rajoituksissa asianosaisten uudelle näytölle. Tämä siksi, että rikosasiassa syytetyn oikeusturvan takaamiseksi on annettava kaikki keinot syytetylle saada mahdollisimman oikeudenmukainen ratkaisu asiassaan.

Riita-asioissakaan ei siis olla kuitenkaan täysin ehdottomia uuden aineiston suhteen. Mikäli asianosainen nimittäin saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota esittämäänsä uuteen seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa, saa hän esittää sen hovioikeudessa. Myöskin uutta aineistoa saadaan riita-asiassakin hovioikeudessa esittää, mikäli asianosaisella on ollut pätevä aihe olla esittämättä kyseisiä seikkoja käräjäoikeudessa. Uutta aineistoa voidaan esittää hovioikeuden valmistelussa tai poikkeuksellisesti vielä pääkäsittelyssäkin. Kuitenkin on toivottavaa esittää uusi aineisto jo valituskirjelmässä. Pääkäsittelyssä esitetty uusi aineisto voi nimittäin johtaa oikeudenkäynnin lykkäämiseen. Pääkäsittelyn lykkäämisestä aiheutuu kuluja ja ratkaisun saanti hidastuu. Niinpä sen, joka vetoaa vasta hovioikeuden pääkäsittelyssä uuteen aineistoon, on oikeuden niin määrätessä korvattava kulut. Syynä on pääkäsittelyn lykkääntymisen aiheuttaminen. Tällä sanktion uhalla toisaalta kannustetaan asianosaisia tuomaan kaikki haluamansa aineisto esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen pääkäsittelyn alkamista hovioikeudessa.

Se, milloin asianosaisella on hyväksyttävä syy esittää uutta aineistoa, riippuu tapauksen vaikeusasteesta ja laajuudesta. Näyttövelvollisuus syyn hyväksyttävyydestä on sillä, joka haluaa uutta aineistoa tuoda esiin. Mitä vaikeampi juttu on ja mitä isommat intressit asianosaisilla ovat pelissä, sitä korkeammalle nousee kynnys evätä uusi aineisto. Täyttä näyttöä syyn hyväksyttävyydestä ei vaadita. Todennäköisyyskynnyksen ylittäminen riittää.

Hyväksyttävänä syynä vedota uuteen seikkaan voidaan pitää ainakin sitä, ettei asianosainen alioikeudessa ole voinut tietää kyseisestä seikasta tai sen merkityksestä asiassa. Toisaalta pätevä peruste tuoda uutta aineistoa on silloin, kun sen olisi voitu tehdä jo käräjäoikeudessa, riippuu oikeuskäytännöstä. Pätevä syy voi olla esimerkiksi se, että asianosaisella on ollut alioikeudessa käytettävissään useita vaihtoehtoisia perusteita asiassa. Hän ei kuitenkaan ole ymmärtänyt perusteiden merkitystä, eikä näin ollen ole ymmärtänyt vedota relevanttiin perusteeseen. Näissä tilanteissa asianosaisen kannalta on reilua, että hän saa vedota uuteen aineistoon muutoksenhakuvaiheessa.

Myöskin jos käräjäoikeus on laiminlyönyt velvollisuutensa kysellä relevanteista seikoista asianosaisilta, on perusteltua, että viimeistään hovioikeudessa asianosainen saa esittää uutta aineistoa. Nimittäin käräjäoikeuden tulisi viran puolesta huolehtia, että asianosaiset hoksaavat vedota ratkaisun kannalta tärkeisiin seikkoihin oikeudenkäynnissä. Asianosaisia ei voida rangaista käräjäoikeuden mahdollisesta huolimattomuudesta prosessin läpiviemisessä kunnialla perille.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi on kuitenkin alleviivattava erästä asiaa. Nimittäin uusi aineisto tulee antaa välttämättä asianmukaisesti tiedoksi vastapuolelle. On siis kiinnitettävä korostettua huomiota ajankohtaan, milloin asianosainen tuo esille uuden seikkansa. Hovioikeuden tutkittaviksi tulevat vaatimukset ja niiden perusteet on näet annettava tiedoksi valituskirjelmässä vastauksineen. Niiden täydentäminen myöhemmin on pääsääntöisesti kiellettyä. Näin ollen uusi aineisto tulee pääsääntöisesti esittää jo valituskirjelmässä.

On siis pääsääntöisesti kiellettyä tuoda hovioikeuden pääkäsittelyssä pöydälle uusia vaatimuksia, mutta myös uusia todisteita tai uusia oikeustosiseikkoja. Sen sijaan uusia soveltuvia oikeusohjeita ja todistustosiseikkoja saadaan tuoda pääsääntöisesti esiin pääkäsittelyssäkin.

Asianosaisen joltain osin puutteellista haastehakemusta on hovioikeuden kehotettava täydentämään. Näin ollen epäselvät valituskirjelmät eivät pääse hovioikeudessa eteenpäin ennen niiden asianmukaista täydentämistä niin, että siitä ainakin selviää, mitä asianosainen vaatii ja millä perusteella vaaditaan.

Olennaista on, että asianosainen ei voi pitää hovioikeuden pääkäsittelyä varten “ässää hihassaan” piilossa odottamassa yllätysmomenttia tai viimeistä oljenkortta varalla taskussaan. Vastapuolen pitää nimittäin saada tilaisuus tutustua uuteen seikkaan. Näin hän voi myös esittää siitä oman kannanottonsa. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei olisikaan mahdollista, ellei vastapuoli saisi tilaisuutta lausua häntä vastaan esitettyihin raskauttaviin seikkoihin oikeudessa. Asianosaisten tulee siis pääsääntöisesti tuoda esiin kaikki oljenkortensa riita-asiassa jo hovioikeuden valmisteluvaiheessa.

On kuitenkin huomioitava, että valittajan vastapuoli voi pysytellä halutessaan passiivisena. Toisin sanoen, valitukseen vastaamiseen annetaan tilaisuus, mutta vastauksen antaminen ei ole pakollista. Tällöin hovioikeus ratkaisee asian passiivisen asianosaisen osalta käräjäoikeudessa esitetyn aineiston pohjalta.

Huomionarvoista on, että uusi todiste voidaan dispositiivisessa riita-asiassa ottaa vastaan vielä pääkäsittelyssäkin, vaikka siihen ei olisi vedottu valmistelussa, jos asianosaiset siihen suostuvat.

Oikeusprosessi voi vaikuttaa mutkikkaalta, kun oikeudessa harvan tarvitsee kovin tiuhaan rampata. Oikeudenkäynti kuitenkin noudattaa tiettyjä sääntöjä. Nämä säännöt lakimies tuntee yhtä hyvin kuin omat taskunsa. Niinpä kannattaa kääntyä asiantuntevan lakimiehemme puoleen viipymättä, mikäli esimerkiksi olet aikeissa suunnata oikeudenkäyntiin.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »