- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta hovioikeudelta valittamalla. Muutosta saa hakea käräjäoikeuden tuomioon sekä muuhun lopulliseen päätökseen, tai samassa yhteydessä tehtyyn ratkaisuun, ellei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin haetaan muutosta yleensä kuitenkin vasta pääasian yhteydessä, eikä erillisesti, jotta pääasian käsittely ei valituksen johdosta muilta osin venyisi. Näin on myös siksi, ettei olisi tarkoituksenmukaista, että hovioikeudessa olisi yhtäaikaisesti vireillä useita saman asian eri vaiheisiin liittyviä valituksia. Oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin saa hakea muutosta valittamalla silloin, kun muutoksenhaku on nimenomaisesti sallittu. Käräjäoikeuden on ratkaisun julistamisen tai antamisen yhteydessä ilmoitettava, saako ratkaisuun hakea muutosta, ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava. Suuressa osassa valituksia vaaditaan hovioikeuden myöntämä jatkokäsittelylupa.
Toki muutoksenhakuoikeus edellyttää myös, että asianosaisella on siihen intressi. Tuomioistuimen ratkaisun tulee siis vaikuttaa muutoksenhakijan oikeudelliseen asemaan haitallisella tavalla, jotta hän voisi hakea siihen muutosta. Muutoksenhakuintressi liittyykin useimmiten asianosaisasemaan. Valittaja ei myöskään voi hakea muutosta vastapuolensa eduksi, lukuun ottamatta syyttäjää, joka voi hakea muutosta tuomioon rikosasian vastaajan hyväksi.
Prosessi
Asianosaisen on ilmoitettava tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun, jos hän haluaa hakea siihen muutosta. Tyytymättömyyden ilmoitus on tehtävä puhevallan menettämisen uhalla. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti käräjäoikeudelle, tai sen kansliaan. Tyytymättömyyden ilmoitus voidaan myös rajata koskemaan vain osaa käräjäoikeuden ratkaisusta, esimerkiksi tiettyä rikosasian syytekohtaa. Lisäksi tyytymättömyyttä on mahdollista ilmoittaa joko henkilökohtaisesti, tai asiamiehen välityksellä. Tyytymättömyyden ilmoitus tulee käräjäoikeuden puolesta hyväksyä, jos ilmoitus on tehty säädetyssä järjestyksessä, ja muutoksenhaku on asiassa mahdollinen. Valitusajan kuluessa asianosainen voi myös sitovasti ilmoittaa käräjäoikeudelle tyytyvänsä annettuun ratkaisuun kokonaan tai osittain. Tällainen ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti. Ilmoituksen johdosta valitus katsotaan peruutetuksi, jos ratkaisuun tyytymisen ilmoittanut asianosainen on jo ehtinyt valittamaan asiasta.
Kun tyytymättömyyden ilmoitus on käräjäoikeudessa hyväksytty, asianosaiselle annetaan valitusosoitus. Valitusosoituksessa mainitaan muun muassa muutoksenhakutuomioistuin sekä valitusajan päättymispäivä. Lisäksi valitusosoituksessa tulee selostaa säännökset valituksen perilleajamisesta, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Mikäli asianosaisella on ollut valituksen tekemiseen määräajassa jokin laillinen este, tai muu hyväksyttävä syy, voi käräjäoikeudelta tällöin hakea uuden määräajan asettamista, eli niin kutsuttua menetetyn määräajan palauttamista. Uutta määräaikaa on haettava ennen alkuperäisen määräajan päättymistä.
Valituskirjelmä osoitetaan hovioikeudelle, mutta se toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan. Valituskirjelmässä on mainittava muun muassa, mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi, perusteet, joilla muutosta vaaditaan sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Muutoksenhakijan tulee valituksessaan mainita yksilöity syy, mikäli hän haluaa, että asiassa järjestetään suullinen käsittely. Valituskirjelmän laatimisessa on tärkeää keskittyä valituksen kannalta olennaisiin seikkoihin.
Jatkokäsittelylupa
Kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla, asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa. Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan tarvita, jos rikosasiassa vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta tai vastaajalle tuomittua rangaistusta. Jatkokäsittelylupa vaaditaan näin ollen kaikissa hakemus- ja riita-asioissa sekä suuressa osassa rikosasioita.
Jatkokäsittelyluvan myöntämiselle on neljä perustetta. Ensinnäkin jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, ja toiseksi, jos oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Kolmanneksi jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeää myöntää asiassa jatkokäsittelylupa. Neljänneksi jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos luvan myöntämiseen on muu painava syy. Jatkokäsittelylupa voidaan myös rajata koskemaan vain osaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Hovioikeuden velvollisuuteen kuuluu oma-aloitteisesti tutkia kaikkien edellä lueteltujen lupaperusteiden mahdollinen olemassaolo kunkin valituksen kohdalla. Hovioikeus voi myöntää jatkokäsittelyluvan näin ollen myös sellaisen lupaperusteen nojalla, johon muutoksenhakija ei ole nimenomaisesti vedonnut. Jos hovioikeus ei myönnä jatkokäsittelylupaa, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.
Lopuksi
Muutoksenhaku on näin ollen mahdollinen käräjäoikeuden tuomioon sekä muuhun lopulliseen päätökseen, tai samassa yhteydessä tehtyyn ratkaisuun, ellei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Käräjäoikeuden tulee ratkaisun antaessaan kertoa asianosaisille, onko muutoksenhaku asiassa sallittu. Valitusprosessi alkaa tyytymättömyyden ilmoittamisella, joka tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, kun käräjäoikeuden ratkaisu annettiin tai julistettiin. Tyytymättömyyden ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti suoraan käräjäoikeudelle, tai sen kansliaan. Tyytymättömyyden ilmoittamisen jälkeen asianosainen saa käräjäoikeudesta valitusosoituksen, jossa esitettyjen ohjeiden mukaisesti asianosainen laatii valituskirjelmän. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Ottaakseen valituksen tutkittavakseen, hovioikeus edellyttää jatkokäsittelylupaa lähtökohtaisesti kaikissa asioissa, lukuun ottamatta kuitenkin vakavampia rikosasioita.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Valitusasioissa kannattaa tarvittaessa kysyä neuvoa lakimieheltä. Lakimiehemme vastaavat mielellään kaikkia valitusasioita koskeviin kysymyksiin.
- Esimerkiksi valituskirjelmän laatimisessa voi olla syytä turvautua asiantuntijan apuun.
Varoitukset
- Valituskirjelmän laatimisessa on syytä olla huolellinen. Muutoksenhakijan edun mukaista ei ole, että valituskirjelmä on mahdollisimman laaja, koska silloin on vaarana, että valituksen kannalta olennaisimmat seikat jäävät epäselviksi.
- Lisäksi muutoksenhaussa on erittäin tärkeää noudattaa sille säädettyjä määräaikoja, sillä määräajan umpeuduttua valitus ei ole enää lähtökohtaisesti mahdollinen. Määräaika on mahdollista palauttaa vain, jos sen laiminlyöminen on johtunut laillisesta esteestä, tai muusta hyväksyttävästä syystä. Asianosaisen, tai tämän asiamiehen, unohdus ei ole tällainen hyväksyttävä syy.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa