- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Rikosasiat käsitellään Suomessa tuomioistuimissa. Kun ensimmäisen asteen tuomioistuin, eli käräjäoikeus, on antanut päätöksen, josta joku asianosaisista on eri mieltä, voi tämä tehdä valituksen tuomiosta ja pyrkiä saamaan asian uudelleen ratkaistavaksi hovioikeudessa. Muutosta saa hakea käräjäoikeuden tuomioon sekä muuhun lopulliseen päätökseen, tai samassa yhteydessä tehtyyn ratkaisuun, ellei muutoksenhakua ole erikseen kielletty.
Oikeudenkäynnin aikana tehtyihin ratkaisuihin haetaankin muutosta yleensä vasta pääasian yhteydessä, eikä erillisesti, jotta asian käsittely ei muilta osiltaan venyisi käräjäoikeudessa. Muutoksenhakuoikeus edellyttää sitä, että asianosaisella on intressi saada päätökseen muutos. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen ratkaisun tulee vaikuttaa asianosaisen oikeudelliseen asemaan haitallisesti. Muutoksenhakuintressi liittyykin useimmiten asianosaisasemaan, joka rikosasiassa on syyttäjällä, asianomistajalla, eli rikoksen uhrilla, ja vastaajalla, eli rikoksesta syytetyllä. Valittaja ei voi hakea muutosta vastapuolen eduksi, lukuun ottamatta syyttäjää, joka voi hakea muutosta rikosasiassa vastaajan hyväksi.
Tyytymättömyyden ilmoittaminen
Rikosasian käsittelemiseksi hovioikeudessa on tuomioon tyytymättömän asianosaisen tehtävä ilmoitus tyytymättömyydestään viimeistään seitsemäntenä päivänä tuomion antamisesta sen antaneelle käräjäoikeudelle. Tyytymättömyyden ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti, suoraan käräjäoikeudelle tai sen kansliaan. Tyytymättömyyden ilmoitus voidaan myös rajata niin, että se koskee vain osaa käräjäoikeuden ratkaisusta, esimerkiksi tiettyä rikosasian syytekohtaa. Muutoksenhaku tulee rajata vain niihin seikkoihin, joista rikosasian osapuolet ovat erimielisiä vielä käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen. Tyytymättömyyttä saa ilmoittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.
Tyytymättömyysilmoitus voidaan perua tietyn ajan sisällä, eikä ilmoitus vielä takaa asian etenemistä hovioikeuteen uudelleen arvioitavaksi. Asianosaisella on valitusajan kuluessa siis mahdollisuus myös sitovasti ilmoittaa tyytyvänsä käräjäoikeuden ratkaisuun kokonaan tai osittain. Mikäli asianosainen on tässä vaiheessa jo ehtinyt valittamaan tuomiosta, katsotaan valitus ratkaisuun tyytymisen johdosta peruutetuksi.
Kun asianosaisen tyytymättömyyden ilmoitus on käräjäoikeuden puolesta hyväksytty, tulee käräjäoikeuden antaa asianosaiselle valitusosoitus, josta ilmenee muun muassa asiassa toimivaltainen muutoksenhakutuomioistuin ja valitusajan päättymispäivä. Lisäksi valitusosoituksessa on selostettu säännökset, joiden mukaisesti valitusasiassa menetellään, sekä säännökset jatkokäsittelyluvasta, lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin.
Jos asianosainen toivoo hovioikeuden ratkaisevan mielestään virheellisen käräjäoikeuden ratkaisun tulkitsemalla lakia toisin, on kyseessä niin sanottu oikeuskysymys. Jos taas asianosainen toivoo hovioikeutta tulkitsemaan näyttöä eli todistusaineistoa uudelleen, on kyseessä näyttökysymys. Hovioikeudelle osoitettu valituskirjelmä toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan, ja siinä on mainittava muun muassa mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi, perusteet, joilla muutosta vaaditaan sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Muutoksenhakijan tulee valituksessaan mainita yksilöity syy, mikäli hän haluaa, että asiassa järjestetään suullinen pääkäsittely.
Jatkokäsittelylupa
Jotta rikosasia voitaisiin käsitellä hovioikeudessa, on hovioikeuden tietyissä tilanteissa myönnettävä valitukselle jatkokäsittelylupa. Jos rikosasian vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei ratkaisusta valitettaessa edellytetä jatkokäsittelylupaa, mikäli valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta tai rangaistusta. Samoilla perusteilla tällaisissa asioissa myöskään syyttäjä tai asianomistaja, eli rikoksen uhri, eivät tarvitse valitukselleen jatkokäsittelylupaa. Rangaistuksen osalta huomioon ei oteta vankeusrangaistuksen ohessa mahdollisesti tuomittuja muita rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta ratkaisevaa on vankeusrangaistuksen kokonaismäärä. Näin ollen vähäisemmissä rikosasioissa, joissa vastaajalle tuomittu rangaistus on maksimissaan kahdeksan kuukautta vankeutta, vaaditaan aina jatkokäsittelylupa. Hovioikeus myöntää jatkokäsittelyluvan tietyillä laissa säädetyillä perusteilla.
Hovioikeuden on myönnettävä jatkokäsittelylupa ensinnäkin, jos sillä on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, tai jos lopputuloksen oikeellisuutta ei voida arvioida lupaa myöntämättä. Lupa on myönnettävä myös silloin, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeää myöntää asiassa jatkokäsittelylupa, tai jos luvan myöntämiseen on muu painava syy. Hovioikeuden velvollisuuteen kuuluu oma-aloitteisesti tutkia kaikkien näiden lupaperusteiden mahdollinen olemassaolo kussakin valituksessa. Jatkokäsittelylupa voidaan näin ollen myöntää myös sellaisen lupaperusteen nojalla, johon muutoksenhakija ei ole valituksessaan nimenomaisesti vedonnut.
Valittajan vastapuolen on annettava kirjallinen vastaus valitukseen hovioikeudelle, jossa hän myöntää tai vastustaa valittajan muutosvaatimusta sekä ottaa kantaa valitukseen. Valittajan vastapuoli voi myös tehdä vastavalituksen kahden viikon kuluessa alkuperäisen muutoksenhaulle säädetyn määräajan päättymisestä. Vastavalitusta koskevat pääasiassa samat säännökset kuin varsinaista valitusta.
Käsittely hovioikeudessa
Rikosasia voidaan ratkaista hovioikeudessa joko kirjallisesti, tai suullisessa pääkäsittelyssä. Asian käsittely hovioikeudessa pohjautuu siihen, mitä käräjäoikeudessa on ratkaistu. Oikeudenkäynti ei siis ala uudelleen alusta, vaan asian käsittelyssä keskitytään ratkaisemaan kysymys siitä, onko käräjäoikeuden ratkaisua vaadituilta osin perusteltua muuttaa. Pääkäsittely toimitetaan lähtökohtaisesti ainoastaan silloin, kun rikosasian vastaaja tai asianomistaja on sitä vaatinut tai jos asiassa on otettava vastaan suullista todistelua. Suullinen todistelu taas otetaan vastaan hovioikeudessa vain silloin, jos näytön arvioinnin oikeellisuudesta tai sen havaintojen uskottavuudesta on jäänyt kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston ja todistelutallenteiden perusteella kokonaisuutena arvioitaessa varteenotettava epäilys. Jos käräjäoikeudessa vastaanotettua suullista todistelua ei oteta hovioikeudessa uudelleen vastaan, käräjäoikeuden ratkaisua saa tämän todistelun osalta muuttaa vain, jos todistelua ei enää voida ottaa uudelleen vastaan. Rangaistusvaatimuksesta tehtyä ratkaisua saadaan kuitenkin muuttaa rikosasian vastaajan eduksi.
Pääkäsittelystä tehdään usein etukäteen istuntosuunnitelma, jotta taattaisiin asian sujuva käsittely. Pääkäsittely toimitetaan suullisesti, välittömästi ja yhtäjaksoisesti. Pääkäsittelyn vaiheisiin kuuluu läsnäolijoiden tarkistus, ja ratkaistavana olevan rikosasian yhteenveto, asiaesittely, mahdollinen katselmus, todistelu, joka sisältää asiakirjatodistelun sekä henkilötodistelun, sekä asianosaisten loppulausunnot ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Lopuksi hovioikeus antaa ratkaisunsa, joka pyritään antamaan 30 päivän sisällä pääkäsittelyn päättymisestä.
Silloin, kun pääkäsittelyn toimittaminen ei suullisen todistelun uskottavuusarvioinnin vuoksi ole tarpeen, hovioikeus voi toimittaa pienimuotoisen eli suppean pääkäsittelyn, tai se voi ratkaista asian kirjallisesti. Kirjallisessa menettelyssä asia ratkaistaan käräjäoikeudessa kertyneen aineiston, valituskirjelmän, ja siihen annettujen vastausten pohjalta. Kirjallinen menettely on hovioikeudessa pääsääntö.
Lopuksi
Valitettaessa rikosasiassa hovioikeuteen, valitusprosessi alkaa sillä, että ilmoitetaan tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun. Kun käräjäoikeus on hyväksynyt asianosaisen tyytymättömyyden ilmoituksen, antaa se tälle valitusosoituksen, josta ilmenevien ohjeiden mukaisesti asianosainen laatii valituskirjelmän, ja toimittaa sen käräjäoikeuden kansliaan. Valituskirjelmässä tulee mainita muun muassa, mitä muutoksia käräjäoikeuden päätökseen vaaditaan tehtävän, perusteet, joilla muutosta vaaditaan, sekä ne todisteet, joihin halutaan nojautua. Rikosasioiden käsittelemiseksi uudelleen hovioikeudessa vaaditaan usein jatkokäsittelylupa. Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan vaadita, jos valitus koskee ratkaisua, jossa vastaaja on tuomittu kahdeksaa kuukautta ankarampaan vankeusrangaistukseen, ja valitus koskee lisäksi vastaajan syyksi luettua rikosta tai rangaistusta. Hovioikeuden tulee myöntää jatkokäsittelylupa muun muassa silloin, kun ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Asiat ratkaistaan hovioikeudessa pääsääntöisesti kirjallisessa menettelyssä. Asianosaisten sitä vaatiessa, tai silloin, jos asiassa on tarpeen ottaa vastaan suullista todistelua, pääkäsittely on kuitenkin järjestettävä.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Suuressa osassa rikosasioita edellytetään jatkokäsittelylupaa silloin, kun niistä valitetaan hovioikeuteen.
- Hovioikeuden tulee oma-aloitteisesti tutkia kaikkien asiassa mahdollisesti käsillä olevien lupaperusteiden olemassaolo.
- Lakimiehemme vastaavat mielellään rikosasioiden käsittelyä hovioikeudessa koskeviin kysymyksiin.
Varoitukset
- Muutoksenhakijan edun mukaista ei ole laatia mahdollisimman laajaa valituskirjelmää, sillä vaarana on, että valituksen kannalta olennaisimmat seikat jäävät tällöin epäselviksi. Valituksen laatimisessa kannattaakin keskittyä olennaiseen. Valituskirjelmä on tärkeässä roolissa erityisesti asian valmisteluvaiheessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa