Minilex - Lakipuhelin

Jatkokäsittelyluvan myöntäminen rikosasiassa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos käräjäoikeuden ratkaisuun haluaa hakea muutosta valittamalla, edellytetään, että hovioikeus myöntää valitukselle jatkokäsittelyluvan. Rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta taikka rangaistusta. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. Ratkaisevaa on vankeusrangaistuksen kokonaismäärä. Myöskään syyttäjä tai asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta. Näin luvan tarve määräytyy syyttäjän ja asianomistajan sekä rikosasian vastaajan osalta samanlaisten kriteerien mukaan.

Jatkokäsittelylupa tarvitaan siis silloin, kun rikoksesta on tuomittu korkeintaan kahdeksan kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Näin ollen valitukselle, joka koskee ratkaisua, jossa syyte on hylätty, tarvitaan jatkokäsittelylupa, vaikka syytteenalainen teko olisikin ollut vakava. Tällaisessa tilanteessa rikosta ei ole luettu vastaajan syyksi, eikä häntä siitä syystä ole myöskään tuomittu rangaistukseen. Myös rikosoikeudelliset oheisseuraamukset, kuten ajokielto ja liiketoimintakielto, kuuluvat lupajärjestelmän piiriin silloin, kun muutosta haetaan vain niihin.

On lisäksi huomattava, että jos muutosta haetaan ainoastaan rikoksen vuoksi tuomittuun vahingonkorvaukseen, edellytetään aina jatkokäsittelylupaa. Sen sijaan, jos vastaajalle on tuomittu ankarampi kuin kahdeksan kuukauden mittainen vankeusrangaistus, ei jatkokäsittelylupaa edellytetä, jos muutosta haetaan sekä vahingonkorvaukseen että syyksi luettuun tekoon tai rangaistusseuraamukseen. Lisäksi rikosasioiden kannalta olennaista on, että jatkokäsittelyluvan piirissä ovat vain sellaiset käräjäoikeuden ratkaisut, joihin haetaan muutosta valittamalla. Näin ollen esimerkiksi vangitsemisasiat, joihin haetaan muutosta kantelemalla, eivät kuulu luvan piiriin.

Vähäisemmissä rikosasioissa jatkokäsittelylupa myönnetään lain mukaan silloin, kun ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, taikka sen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Jatkokäsittelylupa myönnetään myös silloin, kun lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa, tai luvan myöntämiselle on jokin muu painava syy. Näin ollen jatkokäsittelylupa myönnetään aina, kun jokin edellä mainituista lupaperusteista täyttyy. Hovioikeuden tulee oma-aloitteisesti arvioida luvan tarpeellisuus kaikkien lupaperusteiden kannalta, mikä tarkoittaa, ettei valittajalla ole väittämistaakkaa tämän osalta. Jatkokäsittelylupa voidaan siis myöntää sellaisellakin perusteella, johon valittaja ei ole valituksessaan nimenomaisesti vedonnut.

Jatkokäsittelylupa vaaditaan suuressa osassa rikosasioita. Tämä johtuu siitä, että on haluttu tehostaa oikeusturvaa niin, että hovioikeuden käsiteltäväksi otetaan lähtökohtaisesti vain sellaisia asioita, joissa on kyse tärkeästä laintulkintaan liittyvästä kysymyksestä. Ainoastaan vakavammissa rikosasioissa ei edellytetä jatkokäsittelylupaa. Tällaisia ovat tilanteet, joissa rikosasian vastaaja on tuomittu kahdeksaa kuukautta ankarampaan vankeusrangaistukseen, ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta tai rangaistusta. Päätös jatkokäsittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä tehdään hovioikeudessa kirjallisesti käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, mahdollisen vastauksen ja tarvittaessa myös muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Mikäli asiassa myönnetään jatkokäsittelylupa, siitä ilmoitetaan molemmille osapuolille. Jatkokäsittelylupa myönnetään, jos yksikin ratkaisukokoonpanonjäsen on sitä mieltä, että lupa tulee myöntää. Mikäli lupaa ei myönnetä, hovioikeuden päätöksestä on käytävä ilmi, että kaikki mahdolliset perusteet luvan myöntämiselle on tutkittu, lupaa ei myönnetä ja käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Jatkokäsittelylupaa koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä lakimieheen.

- Kielteiseen jatkokäsittelylupapäätökseen saa hakea tavanomaiseen tapaan muutosta.

- Hovioikeuden velvollisuuteen kuuluu oma-aloitteisesti tutkia kaikkien laissa säädettyjen lupaperusteiden olemassaolo kussakin valituksessa, mikä tarkoittaa, ettei valittajan ole välttämätöntä osata valituksessaan vedota kaikkiin mahdollisesti käsillä oleviin lupaperusteisiin.

Varoitukset

- Muutoksenhaussa on aina tärkeää huomioida sille asetetut määräajat, joiden puitteissa valitus on mahdollinen. Määräajan umpeuduttua asiassa ei ole mahdollisuutta enää valittaa.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]