- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Miten käräjäoikeuden ratkaisusta valitetaan?
Mikäli käräjäoikeuden ratkaisuun halutaan muutosta, tulee asiasta tehdä valitus hovioikeuteen. Pääsääntöisesti kaikkiin käräjäoikeuden tuomioihin ja lopullisiin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. Poikkeuksena ovat sellaiset tilanteet, joissa muutoksenhaku on erikseen nimenomaisesti kielletty. Jos asianosainen tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, hänen on ilmoitettava tyytymättömyytensä ratkaisua kohtaan viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Asianosainen on sellainen henkilö, johon asiassa annettava päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, etuun taikka velvollisuuteen päätös vaikuttaa. Tämän ilmoituksen jälkeen asianosaiselle annetaan tarvittavat tiedot virallisen valituksen tekemistä varten. Valitus tulee tehdä 30 päivän aikana siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin.
Pääsääntöisesti asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla. Jatkokäsittelylupa tarvitaan niin rikos-, riita- kuin hakemusasioissakin. Sellainen rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa lainkaan, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta tai rangaistusta. Myöskään syyttäjä tai asianomistaja, eli rikoksen uhri, eivät tarvitse jatkokäsittelylupaa sellaisessa tapauksessa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta. Jos lupaa jatkokäsittelyyn ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.
Miten hovioikeuteen valitetaan?
Käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hovioikeuteen. Pääsääntöisesti kaikkiin käräjäoikeuden tuomioihin ja lopullisiin päätöksiin sekä samassa yhteydessä tehtyihin muihin ratkaisuihin saa hakea muutosta valittamalla. Valitusoikeutta ei ole vain niissä tapauksissa, joissa muutoksenhaku on erikseen kielletty. Sellaiseen asiaan, josta käräjäoikeus on oikeudenkäynnin aikana tehnyt ratkaisun, saa hakea muutosta valittamalla vain niissä tilanteissa, joissa se on nimenomaisesti sallittu. Asioissa, joissa sovinto on sallittu, asianosaisten on myös mahdollista kirjallisesti sopia siitä, ettei kukaan heistä hae valittamalla tuomioon muutosta.
Käräjäoikeus ilmoittaa ratkaisunsa antamisen taikka julistamisen yhteydessä siitä, saako ratkaisuun hakea muutosta. Niille asianosaisille, jotka ovat saapuvilla ratkaisua annettaessa, annetaan kirjalliset ohjeet, joista ilmenee, miten ratkaisuun tyytymättömän on toimittava saadakseen asia hovioikeuden tutkittavaksi. Jos rikosasian vastaaja on ollut poissa ratkaisua annettaessa, hänelle lähetetään kyseiset ohjeet.
Tyytymättömyys käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Jos tätä ilmoitusta ei tehdä, asianosainen menettää puhevaltansa asian suhteen. Mikäli kyseessä on sellainen tilanne, jossa useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, vain yhden asianosaisen tekemä ilmoitus tyytymättömyydestä riittää. Tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus tehdään joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Vangittu tai vankeusrangaistusta tai muuntorangaistusta suorittava henkilö saa rikosasiassa ilmoittaa tyytymättömyytensä vankilan johtajalle. Tyytymättömyysilmoitus on mahdollista tehdä niin, että se koskee vain osaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Tästä rajoituksesta tulee mainita tyytymättömyyttä ilmoittaessa. Tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus on mahdollista peruuttaa. Myös peruutus tulee tehdä seitsemän päivän määräajassa.
Mikäli tyytymättömyyttä koskevaa ilmoitusta ei ole tehty asianmukaisesti, ilmoitusta ei hyväksytä. Tästä ilmoitetaan heti kirjallisesti asianomaiselle. Kielteisestä päätöksestä on mahdollista kannella hovioikeuteen. Hyväksytystä tyytymättömyyden ilmoituksesta tehdään puolestaan merkintä käräjäoikeuden ratkaisuun.
Tyytymättömyysilmoituksen hyväksymisen jälkeen asianosaiselle annettaan valitusosoitus. Valitusosoituksessa on tiedot muutoksenhakutuomioistuimesta sekä valitusajan päättymispäivästä. Lisäksi siitä löytyy tiedot valituksen perilleajamisesta, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista, valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä vastavalituksesta ja ennakkopäätösvalituksesta. Virallista valitusta koskeva määräaika on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Valituskirjelmä tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan ennen virka-ajan päättymistä viimeistään määräajan päättymispäivänä. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, sitä ei oteta tutkittavaksi. Käräjäoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhakua varten, jos valitusta ei ole hyväksyttävästä syystä voitu tehdä määräajassa.
Millainen valituksen tulee olla sisällöltään?
Valituskirjelmän sisällöstä löytyy laista tarkat säädökset. Valituskirjelmässä on mainittava:
- Käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan.
- Miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta.
- Mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi.
- Perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan mielestä ovat virheelliset.
- Peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiselle asiassa, jossa lupa tarvitaan, ja syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan voimassa, jos ne eivät muuten ilmene kirjelmästä.
- Todisteet, joihin halutaan nojautua, ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen.
- Mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa ja syy siihen.
- Valittajan käsitys siitä, onko asianosaisia kuultava pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti.
- Valittajan käsitys siitä, keiden todistajien, asiantuntijoiden ja muiden todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden kuuleminen on tarpeellista.
- Jos valittaja haluaa vedota sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole esitetty käräjäoikeudessa, hänen on ilmoitettava, miksi siihen vetoaminen olisi sallittua hovioikeudessa.
- Asianosaisten nimet.
- Asianosaisten laillisten edustajien, asiamiesten tai avustajien yhteystiedot.
- Osoite, johon asiaa koskevat kehotukset, kutsut ja ilmoitukset voidaan valittajalle lähettää.
- Asianosaisten puhelinnumerot.
- Todistajien tai muiden kuultavien puhelinnumerot.
Jos jokin tieto muuttuu sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituskirjelmän, valittajan tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta hovioikeudelle. Kirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin valittaja haluaa vedota ja joita ei ole aiemmin käräjäoikeudessa esitetty. Valituskirjelmä tulee allekirjoittaa. Tyypillisesti valittajan velvollisuutena on allekirjoittaminen, mutta jos hän ei ole itse valituskirjelmää laatinut, valituskirjelmän laatijan tulee toimia allekirjoittajana. Jos valituskirjelmä osoittautuu hovioikeuteen saapuessaan puutteelliseksi ja sen täydentäminen on oikeudenkäynnin jatkamisen kannalta tarpeellista, valittajaa kehotetaan korjaamaan puute määrätyssä ajassa. Jos valittaja ei noudata täydentämistä koskevaa kehotusta ja valitus on niin puutteellinen, ettei sitä voida käyttää oikeudenkäynnin perustana hovioikeudessa, valitus jätetään tutkimatta.
Milloin tarvitaan jatkokäsittelylupa?
Pääsääntöisesti niissä tilanteissa, kun käräjäoikeuden ratkaisuun halutaan hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen, tarvitaan jatkokäsittelylupa. Lupa tarvitaan niin rikos-, riita- kuin hakemusasioissakin. Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan tarvitse sellainen rikosasian vastaaja, eli syytetty, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, mikäli kyseenomainen valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta tai rangaistusta. Näin ollen vankeusrangaistuksen tulee olla yli kahdeksan kuukauden pituinen. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. Jatkokäsittelylupaa ei myöskään tarvitse rikosasian syyttäjä tai asianomistaja, eli rikoksen uhri, jos rikoksen vastaaja on tuomittu yli kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen ja valitus koskee tätä vastaajan syyksi luettua rikosta tai vastaajalle tuomittua rangaistusta.
Esimerkki:
A on tuomittu käräjäoikeuden päätöksellä kahdeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Mikäli A haluaa hakea muutosta tuomioonsa valittamalla hovioikeuteen, hän ei tarvitse jatkokäsittelylupaa. Jos A:n tapauksessa syyttäjä tai asianomistaja haluaisivat hakea kyseiseen tuomioon muutosta, ei jatkokäsittelylupaa tarvittaisi heidänkään osaltaan.
Milloin jatkokäsittelylupa myönnetään?
Jatkokäsittelylupa tulee sen hakijalle myöntää silloin, jos:
- ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta,
- käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä,
- lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai
- luvan myöntämiseen on muu painava syy.
Jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan tarvitse myöntää yksinomaan sen vuoksi, että asiassa esitettyä näyttöä arvioitaisiin uudelleen, ellei käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ole perustellusti syytä epäillä valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella. Jatkokäsittelylupa on mahdollista rajoittaa koskemaan vain tiettyä osaa käräjäoikeuden ratkaisusta – se ei siis välttämättä koske koko ratkaisua. Ennen jatkokäsittelyluvan myöntämistä hovioikeus voi tarvittaessa kehottaa valittajan vastapuolta antamaan kirjallisen vastauksen valitukseen. Hovioikeus tekee jatkokäsittelylupaa koskevan päätöksen käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, mahdollisen vastauksen ja tarvittaessa myös muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä. Jos lupa myönnetään, siitä ilmoitetaan sekä valittajalle että valittajan vastapuolelle. Jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Myös tästä päätöksestä tulee ilmoittaa. Sellaiseen päätökseen, jolla jatkokäsittelylupa on myönnetty, ei ole mahdollista hakea muutosta. Sen sijaan, jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen. Valitus edellyttää kuitenkin valituslupaa.
Oikeustapausesimerkki:
Korkeimman oikeuden käsittelyssä on ollut tapauksia liittyen jatkokäsittelyluvan saamiseen. Tapauksessa KKO 2020:49 A oli valittanut käräjäoikeudessa ulosmittauksesta, mutta käräjäoikeus oli hylännyt valituksen. Hovioikeus ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. Korkein oikeus totesi perusteluissaan, että lain mukaan lupa on myönnettävä, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Korkein oikeus jatkoi toteamalla säännöksen sanamuodon viittaavan matalaan lupakynnykseen. Tämän vuoksi lupa tulee myöntää jo silloin, kun syntyy epäily ratkaisun oikeellisuutta kohtaan. Myös silloin, kun harkinta kohdistuu sellaiseen oikeudelliseen kysymykseen, josta ei ennestään ole olemassa vakiintunutta soveltamiskäytäntöä, lupa tulee pääsääntöisesti myöntää. Korkein oikeus toi esiin myös sen, että jatkokäsittelylupa tulee myöntää myös sellaisissa tilanteissa, joissa laki ei anna selvää vastausta käsiteltävässä asiassa ilmenevään ongelmaan. Tämän vuoksi asiassa olisi tärkeää saada ennakkoratkaisu muiden vastaavien tapausten varalle. Korkein oikeus katsoi, että A:n tapauksessa asian merkityksen kannalta olisi tärkeää saada laintulkintaa ohjaava ratkaisu. Tapauksessa ei myöskään ollut syytä pitää selvänä sitä, että käräjäoikeuden johtopäätös asian suhteen olisi ollut oikea. Näillä perustein korkein oikeus linjasi, että A:lle tulee myöntää jatkokäsittelylupa.
Yhteenveto
- Käräjäoikeuden ratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen.
- Pääsääntöisesti kaikkiin käräjäoikeuden tuomioihin saa hakea muutosta valittamalla, mutta on myös tilanteita, joissa muutoksenhaku on erikseen kielletty.
- Tyytymättömyydestä käräjäoikeuden päätökseen on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä päätöksen julistamisesta.
- Valitus tulee tehdä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, kun käräjäoikeuden päätös julistettiin.
- Valituskirjelmän sisällöllä on tarkat sisältö- ja muotovaatimukset.
- Rikosasian syyttäjä, asianomistaja tai vastaaja eivät tarvitse jatkokäsittelylupaa, mikäli vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta.
Summary in English
- The district court's decision can be appealed to the court of appeals.
- Generally, all district court judgments can be appealed, but there are also situations where an appeal is specifically prohibited.
- Dissatisfaction with the district court's decision must be reported no later than the seventh day after the announcement of the decision.
- The appeal must be filed within 30 days from the day the district court's decision was announced.
- The content of the complaint letter has exact content and form requirements.
- The prosecutor of a criminal case, the plaintiff or the defendant do not need permission for further proceedings if the defendant has been sentenced to a harsher punishment than eight months in prison.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mikä on vastavalitus?
Vastavalituksen tekee virallisen valituksen tehneen vastapuoli. Jos myös he ovat tyytymättömiä käräjäoikeuden ratkaisuun, he voivat osaltaan valittaa käräjäoikeuden tuomiosta eli tehdä vastavalituksen. Vastavalituksen määräaika on kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan päättymisestä.
2. Voiko tuomio koventua hovioikeudessa?
Useimmissa tapauksissa hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden langettamaa tuomiota. Jos hovioikeus päätyy tuomiota muuttamaan, tuomio yleensä lievenee. Tuomio voi koventua hovioikeudessa vain siinä tapauksessa, että valituksen käräjäoikeuden ratkaisusta on tehnyt syyttäjä tai asianomistaja ja tämä vaatii tuomion koventamista. Jos käräjäoikeuden tuomiosta on sen sijaan valittanut vastaaja, tuomio voi ainoastaan pysyä samana tai lieventyä.
3. Kannattaako hovioikeuteen valittaa?
Joskus omaa asiaa voi olla vaikeaa tarkastella objektiivisesti, minkä vuoksi odotukset hovioikeuden ratkaisusta voivat muodostua epärealistisiksi. Asianajajan on mahdollista antaa asiakkaalleen oma arvionsa siitä, mitkä jutun menestymismahdollisuudet ovat. Oikeudenkäynnin aikana voi kuitenkin tapahtua odottamattomiakin asioita, joihin ei välttämättä ole ollut mahdollista varautua. Lopputulosta on mahdotonta ennustaa varmaksi.
4. Kuinka pitkät käsittelyajat hovioikeudessa on?
Hovioikeus pyrkii ratkaisemaan jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskevan asian kolmessa kuukaudessa. Luvan myöntämisen jälkeen ja niissä tapauksissa, joissa lupaa ei lainkaan tarvita, asian käsittely esimerkiksi Helsingin hovioikeudessa kestää asian laadusta ja laajuudesta riippuen keskimäärin 9 – 12 kuukautta. Asiat käsitellään hovioikeudessa pääsääntöisesti siinä järjestyksessä, kun ne ovat hovioikeuteen saapuneet. Kuitenkin jotkut erityisen kiireelliset asiat käsitellään tavanomaista käsittelyaikaa nopeammin.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Hovioikeus tutkii jatkokäsittelyluvan myöntämiselle säädetyt lupaperusteet oma-aloitteisesti, mikä tarkoittaa, että jatkokäsittelylupa voidaan myöntää myös sellaisella lupaperusteella, johon asianosainen ei ole vedonnut.
- Lakimieheltä kannattaa pyytää neuvoa esimerkiksi valituskirjelmän laatimisessa.
Varoitukset
- Valitus on mahdollinen määräajan kuluttua ainoastaan silloin, jos määräajan noudattamatta jättäminen on johtunut laillisesta esteestä tai muusta hyväksyttävästä syystä. Esimerkiksi asianosaisen, tai tämän asiamiehen, unohdus ei kuitenkaan ole tällainen hyväksyttävä syy ja siksi määräaikoihin on tärkeää kiinnittää huomiota.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa