- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suomessa on totuttu siihen, että lähes kaikki julkiset palvelut ovat ilmaisia tai maksuna on vain nimellinen summa. Kuitenkin oikeudenkäyntiä ja tuomioistuimen ratkaisusta valittamista pidetään kuluriskiltään suurena ja kalliina. Siksi käräjäoikeuden päätöksestä valittaminen hovioikeuteen saattaa mietityttää.
Hovioikeuskäsittelyssä kustannusten ydin muodostuu oikeudenkäynti- tai hakemusmaksusta. Kuluja muodostuu tapauksesta riippuen myös asianosaisen itsensä tekemästä työstä ja ajanhukasta sekä todistelukustannuksista. Suurin erä hovioikeuskäsittelyssä tyypillisesti on avustajan palkkiot. Maksettavaksi voi tulla omien oikeudenkäyntikulujen lisäksi myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut sekä tuomioistuimen ratkaisun mukaisia kuluja, kuten vahingonkorvauksia, sakkoja tai rikosuhrimaksu.
Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Kaikki luonnolliset henkilöt sekä oikeushenkilöt (yritykset) voivat olla oikeudenkäynnissä asianosaisia. Hovioikeuskäsittelyssä asianosaisena ovat valittaja sekä hänen vastapuolensa.
Oikeudenkäyntikuluilla tarkoitetaan erilaisia asianosaisille oikeudenkäynnistä johtuvia kuluja. Kulujen määrä vaihtelee tapauskohtaisesti. Yksinkertaisessa tapauksessa, jossa asianomistaja ei tarvitse juristin apua, voivat kulut jäädä alle tuhanteen euroon. Monimutkaisessa, monta syytenimikettä tai riideltävää asiaa sisältävässä jutussa voi joutua työllistämään juristia täyspäiväisesti, mikä nostaa kuluja huomattavasti.
Hovioikeuskäsittelyssä juristin apu on monesti tarpeen, jotta tuomioistuimen ratkaisu olisi asianosaisen kannalta mahdollisimman hyvä.
Hovioikeuskäsittelyn varsinaiset kulut voidaan jakaa seuraavanlaisesti:
- oikeudenkäynti- ja hakemusmaksut, jotka maksetaan valtiolle
- asianosaiselle itselleen aiheutuneet kulut (työ, ajanhukka)
- avustajan palkkiot
- muut kulut, esimerkiksi todistelukustannukset
1. Oikeudenkäynti- ja hakemusmaksut
Oikeudenkäynti- ja hakemusmaksujen perimisen taustalla on ajatus siitä, etteivät intressiltään pienet asiat päätyisi tuomioistuimiin ruuhkauttamaan järjestelmää. Toisaalta maksut on myös pyritty määrittelemään sellaisiksi, etteivät ne vaaranna kenenkään oikeusturvaa suuruutensa vuoksi; maksujen on siis oltava kohtuullisia. Maksut eivät vastaa oikeudenkäynnin todellisia kustannuksia, vaan ovat pelkästään murto-osa niistä.
Oikeudenkäynnin maksuista säädetään Suomessa tuomioistuinmaksulaissa. Siinä määritellään oikeudenkäynti- ja hakemusmaksut, jotka ovat korvauksia tuomioistuimessa tapahtuvasta asian käsittelystä ja toimenpiteistä. Maksujen määrät tarkistetaan kolmivuotiskausittain oikeusministeriön asetuksella. Maksu sisältää korvauksen toimituskirjasta, jossa annettu ratkaisu ilmoitetaan. Maksu peritään pääsääntöisesti myös silloin, kun hakemus tai valitus peruutetaan.
Erikseen tilatuista asiakirjoista peritään suoritemaksuja (ote-, jäljennös- tai todistusmaksu) asiakirjan tyypistä riippuen. Suoritemaksuista määrätään oikeusministeriön asetuksella.
Oikeudenkäyntimaksut
Tuomioistuinmaksulain sekä oikeusministeriön asetuksen mukaan oikeudenkäyntimaksuna hovioikeudessa on
a) 510 euroa, mikäli kyseessä on riita- tai muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskeva asian tai muun lainkäyttöasian käsittely
b) 260 euroa, mikäli kyseessä on rikosasia, lähestymiskieltoasia tai ulosottokaaren mukainen muutoksenhakuasia tai asia, jossa sovinto ei ole sallittu
Hakemusmaksut
Hakemusmaksu on oikeudenkäyntimaksusta erillinen maksu, joka peritään hovioikeudessa hakemuksesta vireille tulevissa asioissa. Sen suuruus on 260 euroa. Mikäli hakemusasia joudutaan kuitenkin siirtämään istuntokäsittelyyn asian riitaisuuden vuoksi, peritään maksu kuten riita-asiassa. Hakemusmaksua ei kuitenkaan peritä, mikäli sosiaaliset tai oikeudenhoitoon liittyvät syyt sitä puoltavat.
Oikeudenkäynti-/hakemusmaksun maksaminen
Oikeudenkäynti- tai hakemusmaksua ei makseta kaikissa asioissa. Maksusta vapautumisesta on kuitenkin säädettävä lailla. Maksuvapaita asioita ovat esimerkiksi lastensuojelulain mukaiset asiat, sakon muuntorangaistusta koskevat asiat sekä pakkokeinolain mukaiset asiat. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, mikäli alemman tuomioistuimen (käräjäoikeuden) ratkaisua muutetaan muutoksenhakijan eduksi hovioikeudessa. Maksua ei peritä myöskään, jos asianosainen saa oikeusapua valtiolta.
Maksuvelvollisuus on asian vireillepanijalla (muutoksenhakija) tai hänen sijaansa tulleella sekä mahdollisen vastavalituksen tehneellä. Tietyt viranomaiset on vapautettu maksuvelvoitteesta, esimerkiksi syyttäjä ja ulosottoviranomainen. Jos useampi asianosainen yhdessä laittaa asian vireille, periltään heiltä yksi maksu, mikäli heidän asiansa voidaan käsitellä yhdessä. Tällöin maksusta vastataan yhteisvastuullisesti.
Maksu peritään sen jälkeen, kun asia, josta se on määrätty, on käsitelty. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen (kuten esim. terveydenhuollon asiakasmaksu) eli se voidaan periä suoraan ulosoton kautta, jos maksuvelvollinen ei maksua suorita eräpäivään mennessä.
Maksuista voidaan myös vapauttaa, jos sen periminen olisi ilmeisen kohtuutonta. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun maksuvelvollinen on hyvin pienituloinen.
Muutoksenhaku maksun määräämistä koskevaan päätökseen on mahdollista. Muutoksenhaku tapahtuu tekemällä oikaisuvaatimus maksun määränneelle virkamiehelle tai viranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Mikäli päätös oikaisuvaatimukseen on kielteinen, voi siihen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
2. Asianosaiselle itselleen aiheutuneet kulut
Asianosaisella on oikeus korvaukseen kuluista, jotka liittyvät välittömästi oikeudenkäyntiin. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi matka- ja majoituskulut, työansion menetys sekä oikeudenkäyntiin valmistautumisesta aiheutuneet kulut.
Asianosaiselle voi tulla hovioikeuskäsittelyyn liittyen kuluja asioiden selvittämisestä. Myös ajanhukka voi olla merkittävää. Siksi monesti on järkevin käyttää apuna juristia, joka pystyy ammattitaitonsa ja kokemuksensa avulla tehokkaasti säästämään asianosaista ylimääräiseltä työltä ja stressiltä.
3. Avustajan palkkiot
Tavallisesti suurin osa oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista muodostuu avustajan palkkiosta. Suomessa ei ole olemassa ns. asianajajapakkoa, joten asianosainen voi itsekin hoitaa asiaansa hovioikeudessa. Vaikkei avustajaa ole oikeudenkäynnissä pakollista käyttää, asianajajan ammattitaito on usein ratkaisevan tärkeää parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Avustajana toimivalla on oltava vähintään ylempi korkeakoulututkinto (oikeustieteen maisteri) sekä työkokemusta, joka on perehdyttänyt toimimaan kyseisissä tehtävissä. Oikeudenkäynnissä voi käyttää avustajana asianajajaa, luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa (lupalakimies) tai julkista oikeusavustajaa.
Asianajajan palkkion tulee noudattaa Asianajajaliiton asianajajapalkkio-ohjeita sekä hyvää asianajajatapaa. Palkkion tulee olla näiden ohjeiden mukaan kohtuullinen. Lisätietoa asianajajan käyttämisen hintatasosta löydät Asianajajaliiton sivuilta osoitteesta https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/miksi-valita-asianajaja/mita-asianajajan-kayttaminen-maksaa/.
4. Muut kulut
Tavallisimpia oikeudenkäynnistä aiheutuvia muita kuluja ovat asianomistajan nimeämien asiantuntijoille ja todistajille maksettavat korvaukset. Nämä kulut muodostuvat tarpeellisista matka- ja majoituskuluista sekä ansionmenetyksistä ja korvauksesta tekemästään työstä. Todistajalle ja asiantuntijalle maksettavat kulut voivat olla korkeitakin, mikäli he esimerkiksi joutuvat matkustamaan kaukaa tai ovat korkeapalkkaisissa työtehtävissä, jolloin ansionmenetykset voivat olla suuria.
Jos saman todistajan on nimennyt useampi aisanosainen, ovat he yhteisvastuullisesti vastuussa todistajalle maksettavasta korvauksesta. Vaatimus todistelukulujen maksamisesta on sisällytettävä vastapuolelta vaadittaviin oikeudenkäyntikuluihin. Muutoin todistajan nimennyt asianosainen on vastuussa todistelukustannuksista, vaikka hän voittaisikin jutun. Henkilö, jolle on myönnetty maksuton oikeusapu, ei joudu tässäkään tilanteessa vastaamaan todistelukustannuksista, vaan kustannukset menevät valtion varoista. Tuomioistuimen itsenäisesti määräämän todistajan tai asiantuntijan kuluista vastaavat asianosaiset yhteisvastuullisesti.
Miten hovioikeuskäsittelyn kustannuksista selviää?
Maksuton oikeusapu
Maksuton oikeusapu tarkoittaa lainopillisen avun maksamista valtion varoista sekä vapautusta asian hoitamisen vaatimista menoista eli lähinnä oikeudenkäyntimaksuista ja todistelukuluista. Maksuton oikeusapu on tarkoitettu vähävaraisille tai varattomille yksityishenkilöille. Se on osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamista; taloudelliset olot eivät saa olla esteenä oikeuden toteutumiselle. Oikeusapua ei anneta yrityksille tai yhteisöille. Oikeusapuun on oikeutettu henkilö, jonka kuukausittainen käyttövara (käytössä olevat varat) sekä varallisuus eivät ylitä valtioneuvoston asetuksella vahvistettua määrää. Oikeusapua ei myönnetä, jos henkilön käyttövara on yli 1300 euroa kuukaudessa tai puolisoiden käyttövara on yli 1200 euroa kummallakin. Oikeusapua ei myöskään myönnetä, jos henkilöllä on asian kattava oikeusturvavakuutus. Oikeusturvavakuutus on usein osana kotivakuutusta. Sen kattavuus ja korvaussumma vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. Tuomioistuin voi kuitenkin myöntää oikeusapua siltä osin, kuin kustannukset ylittävät vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän.
Myönteinen päätös oikeusavusta vapauttaa asianosaisen velvollisuudesta suorittaa
1) avustajan palkkiota kokonaan tai osittain
2) maksua tulkkaus- ja käännösavusta
3) käsittely- ja toimituskirjamaksua ja erillisten kustannusten korvausta pääasiaa käsittelevässä viranomaisessa
Myös muutoin asianosaiselle kuuluvat todistelukustannukset korvataan valtion varoista
Oikeusturvavakuutus
Oikeusturvavakuutus voidaan myöntää sekä yksityishenkilöille, että yrityksille. Se turvaa taloudellisesti mahdollisuuden käyttää juristin apua. Usein oikeusturvavakuutus on liitetty osaksi kotivakuutusta ja se kattaa ottajansa lisäksi samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Oikeusturvavakuutus suojaa yllättäviltä oikeudenkäyntikuluilta lähinnä keskituloisia ihmisiä, joilla ei ole oikeutta valtion kustantamaan oikeusapuun, mutta joiden tulotaso ei ole riittävän korkea käymään oikeutta huolettomasti. Oikeusturvavakuutukset ovat siis osa oikeuden toteutumista ja täydentävät kansalaisten oikeusturvaa; kuluriskin ollessa korkea saattaisi välttämätönkin asia jäädä viemättä oikeuskäsittelyyn. Oikeusturvavakuutus on ensisijainen kanava kuluen kattamiseksi; tuomioistuin voi myöntää valtion maksamaa oikeusapua vain oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittävältä osalta. Tällöinkin hakijan on esitettävä perustelut oikeusavun saamiseksi.
Oikeusturvavakuutusten vakuutusehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin, vaikkakin ne ovat usein pääpiirteiltään samanlaisia. Vakuutus ei kata kaikenlaisia oikeusriitoja, esimerkiksi elinkeinoelämään liittyvät riidat on usein rajattu ulkopuolelle. Tyypillisin enimmäiskorvaussumma on 10 000 euroa. Tämä sekä muut vakuutusehdot kannattaa tarkistaa vakuutuskirjasta tai omalta vakuutusyhtiöltä.
Oikeusturvavakuutuksen omaavalla on oikeus valita haluamansa avustaja hoitamaan asiaansa. Hyvän asianajajatavan mukaisesti asianajajan on selvitettävä asiakkaan mahdollisuus saada avustajan käytöstä aiheutuneet kulut oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista.
Kuka lopulta maksaa hovioikeuskäsittelyn kustannukset?
Suomen oikeuskäytännössä ensisijaisesti molemmat osapuolet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ellei ole myönnetty maksutonta oikeusapua valtiolta. Kuitenkin asianosaisella on oikeus saada vastapuolelta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan laissa olevin edellytyksin. Tällöin hävinnyt osapuoli maksaa kaikki vastapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Kyseessä on ns. täyden korvauksen pääsääntö. Tähän on kuitenkin olemassa poikkeuksia, jotka kannattaa tarkistaa asianajajalta.
Toinen tapa oikeudenkäyntikulujen jakautumisessa on kuittaus. Kuittauksessa molemmat osapuolet vastaavat omista kuluistaan. Kuittaus tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun asiassa on esitetty useita eri vaatimuksia, joista osa on ratkaistu toisen ja osa toisen eduksi.
Kulujen korvaamista pitää osata vaatia. Kun kyseessä on yksityisten osapuolten välinen asia, oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa pääsääntönä on määräämisperiaate eli dispositiivinen periaate. Se tarkoittaa, ettei tuomioistuin ota kantaa korvauksiin oma-aloitteisesti. Asianosaisen on siis itse vaadittava oikeudenkäyntikuluista korvauksia vastapuolelta. Tuomioistuin saa tuomita vain sen, mitä on vaadittu, ei enempää, vaikka asianomistaja olisi epähuomiossa jättänyt vaatimatta esimerkiksi todistelukustannusten korvaamista. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on liitännäinen asia suhteessa itse pääasiaan. Vaatimus voidaan siis käsitellä osana oikeudenkäyntiä. Ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta annetaan pääasian ratkaisun yhteydessä.
Varsinaisten oikeudenkäyntikulujen ulkopuoliset maksut ja kulut
Edellä selostettujen varsinaisten oikeudenkäyntikulujen lisäksi hovioikeuskäsittelystä voi seurata muitakin kuluja. Rikosasioissa tuomioistuin voi määrätä rangaistukseksi sakkoja tai rangaistukseen voi liittyä rikosuhrimaksu. Suuren erän voi muodostaa myös se, jos vastapuolen oikeudenkäyntikulut määrätään maksettaviksi. Näitä kuluja oikeusturvavakuutus ei pääsääntöisesti kata.
Joskus hovioikeuskäsittelyt saavat runsaasti julkisuutta. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti asianosaisen työllistymiseen tai liiketoimintaan ja sitä kautta aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia.
Yhteenveto
- Hovioikeuskäsittelyn kustannusten ydin koostuu oikeudenkäynti- tai hakemusmaksusta.
- Kuluja voi muodostua myös asianosaisen itse tekemästä työstä, ajanhukasta ja todistelukustannuksista.
- Suurin kuluerä hovioikeuskäsittelyissä on yleensä avustajan palkkiot.
- Omien oikeudenkäyntikulujen lisäksi voi päätyä maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut sekä tuomioistuimen ratkaisun mukaisia kuluja.
- Asianosaisella on oikeus korvaukseen kuluista, jotka liittyvät välittömästi oikeudenkäyntiin, kuten matka- ja majoituskulut sekä työansion menetys.
- Vähävaraiset tai varattomat yksityishenkilöt voivat saada maksutonta oikeusapua.
- Oikeusturvavakuutus turvaa taloudellisesti mahdollisuuden käyttää juristin apua.
- Pääsääntöisesti molemmat osapuolet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ellei toisin määrätä.
Summary in English
- The basis of the costs of Court of Appeal proceedings consists of the trial fee or application fee.
- Expenses can also consist of work done by the party themselves, loss of time and costs of depositions.
- The largest expenses in Court of Appeal proceedings are usually the assistant's fees.
- In addition to one’s own legal costs, one may end up paying the other party's legal costs as well as additional costs according to the court's decision.
- The plaintiff has the right to compensation for expenses that are directly related to the trial, such as travel and accommodation expenses and loss of earnings.
- Individuals with little or no means can get free legal aid.
- Legal security insurance financially secures the possibility of using a lawyer's help.
- Generally, both parties are responsible for their own court costs, unless otherwise specified.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Tarvitsisin apua! Ulosotosta tuli kirje, jossa vaaditaan maksettavaksi jotain typerää oikeudenkäyntimaksua hovioikeudessa käymästäni asiasta. Hain itse muutosta käräjäoikeuden päätökseen eikä mitään muutettu edukseni. Luulin, ettei sitä tarvitse maksaa, jos päätös ei miellytä. Voinko jättää oikeudenkäyntimaksun maksamatta?
Oikeudenkäyntimaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että se voidaan periä ulosoton kautta suoraan ilman erillistä tuomiota. Kertomasi perusteella olet velvollinen maksamaan oikeudenkäyntimaksun, sillä olet itse laittanut asian vireille hovioikeuteen. Suosittelen siis maksamaan oikeudenkäyntimaksun pikimmiten.
2. Minua ei kiinnostaisi maksella asianajajan käyttämisestä hovioikeudessa. Voinko hoitaa asiani itse?
Voit hoitaa asiaa itse hovioikeudessa. Juristin käyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, jotta saat hovioikeudessa asiasi hoidettua siten, että lopputulos on mahdollisimman edullinen kannaltasi. Suosittelen ottamaan yhteyttä asianajajaan, joka tarkastaa mahdollisuuden valtion oikeusapuun tai oikeusturvavakuutuksen käyttämiseen.
3.Miksi todistajalle pitää maksaa hovioikeudessa? Hänhän näki tapahtuman ja on velvollinen kertomaan siitä!
Todistaja on kutsuttaessa velvollinen tulemaan hovioikeuden käsittelyyn kertomaan tietonsa tapauksesta. Vaikka todistajan kuuleminen kestääkin usein vain hetken, voi todistamaan saapuminen viedä kokonaisen päivän tai kauemminkin. Tämä merkitsee sitä, ettei todistaja voi olla töissä ja hänelle saattaa aiheutua matkustus- ja majoituskustannuksia. Tämän takia todistajalle on maksettava korvausta. Olisi kohtuutonta velvoittaa saapumaan korvauksetta paikalle ihminen, joka usein on oikeudessa käsiteltävästä asiasta täysin ulkopuolinen.
4. Minua kohtasi kauhea vääryys. Mielestäni käräjäoikeus ei huomioinut kaikkia todisteita. Olen kuitenkin työtön ja se, kuinka kalliiksi riitely hovioikeudessa tulisi, pelottaa. Kannattaako minun valittaa hovioikeuteen?
Mikäli pienituloisuus tuntuu olevan esteenä oikeuden hakemiselle, suosittelen olemaan yhteydessä asianajajaan, joka tarkistaa oikeutesi oikeusapuun. Mikäli olet varaton ja hyvin pienituloinen, olet oikeutettu valtion kustantamaan oikeusapuun. Tällöin et joudu itse maksamaan asian hoitamiseksi tarpeellisia maksuja tai avustajan palkkiota. On oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeää, että saat vietyä asian hovioikeuden käsiteltäväksi varallisuudestasi riippumatta.
Aiheesta muualla
- Tuomioistuinmaksulaki (Finlex)
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa